Kartta

Kartta

torstai 26. maaliskuuta 2015

Rakennusvalvonta

Tänään meillä oli tapaaminen Vantaan rakennusviraston lupavalmistelijan kanssa. Tapaamiseen osallistuivat myös pääsuunnittelija ja arkkitehtikuvat tehnyt rakennussuunnittelija, jolla oli mukanaan pohja-, leikkaus- ja julkisivuluonnokset sekä asemakuva.

Rakennusvirastoon mennessä itsellä olo oli jotakuinkin sama kuin lapsena hammaslääkärin odotusaulassa: auktoriteetin ohjeita ja neuvoja on noudatettu parhaan kykymme mukaan, mutta kyllähän sieltä silti saattaa paikkaustarvetta löytyä ja toruja tulla.

Helpotus oli sitten sitäkin suurempi. Vastaanotto oli todella ystävällinen, kuvat käytiin läpi hyvässä yhteisymmärryksessä, suunnittelijat vastailivat lupavalmistelijan täsmentäviin kysymyksiin ja me saimme vastaukset omiin kysymyksiimme. Tapaamisessa kävi myös ilmi, että lupahakemuksen voikin jättää jo ennen kuin haemme HSY:n liitoskohtalausuntoa. (Toisaalta liitoskohtalausunto on joka tapauksessa hyvä saada mahdollisimman pian LVI-suunnitelmia varten.)

Nyt siis käytännössä odottelemme, että saamme eilen tehdyn pohjatutkimuksen perusteella laadittavat asiakirjat (perustamistapalausunto ja pintavaaituskartta), minkä jälkeen haemme kunnallistekniikan lausuntoa. Kun paperit on tallennettu lupapiste.fi-palveluun, käymme vielä piirustusten kanssa esittelemässä hankkeen naapureille, joista useimpien kanssa onkin jo suullisesti käyty suunnitelmia läpi. Ja sitten hakemus vetämään.

Yllätyksenä rakennusvirastossa tuli se, ettei riitä, että suunnitelmat esitellään niille, joiden kanssa on yhteistä rajaa enemmän kuin kulmapiste vaan että suunnitelmat on esiteltävä myös "nurkittain" oleville tonttinaapureille ja kirvesvarren liittymän kohdalla tien vastakkaisella puolella oleville naapureille: "hyvää päivää, kirvesvartta - olemme tuonne tien toisella puolella olevan talon taakse rakentamassa tällaista taloa, joka ei kylläkään tule edes näkymään tänne teidän tontille..."

"Kirvesvarren", parkkialueen ja pääoven edustan asfaltointisuunnitelma vaihtui lupavalmistelijan suosituksesta sellaiseen, että pihatielle laitetaan kalliomurske- tai kivituhkapinta ja parkkipaikalle, autotallin edustalle ja kulkuun pääovelle laitetaan pihakivet. Kahden naapurin suuntaan on tehtävä jonkinlainen tukimuuri tonttien korkeuseroista johtuen.

Tapaamisessa kävi myös ilmi, että tontin yhdellä laidalla oleva vyöhyke, jolle on istutettava puita ja pensaita, onkin vain neljän metrin levyinen, joten voimme tehdä talon sille sivustalle haaveilemamme leveän terassin.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Rakennusaikataulu

Kivitaloinfo.fi -sivuilta löytyy kiitettävästi selkokielistä aineistoa, jonka avulla pääsee pääpiirteissään jyvälle siitä, mihin kaikkeen on rakennuttajana otettava kantaa. Siellä on mm. harkkokäsikirja (kivitaloinfo.fi/tietoa-materiaaleista/harkot/), jossa on rakennusmateriaalikuvausten ja harkkorakentamisen periaatteiden lisäksi yleistä informaatiota rakennushankkeen suunnittelusta ja organisoinnista. Kirjasta löytyy myös esimerkinomainen rakennusaikataulukaavio, jonka ainakin itse totesimme hyödylliseksi, kun yritimme hahmottaa, minkä verran mihinkin vaiheeseen tulisi varata aikaa. Toki aikataulusuunnittelu täsmentyy, kun yhteistyö vastaavan työnjohtajan/projektinjohtajan kanssa käynnistyy.



Se, että eri viranomaisten lausunnot täytyy ketjuttaa, pidentää paperitöiden ajallista kestoa verrattuna siihen, mitä ehkä alunperin kuvittelimme. Parhaana esimerkkinä tästä käynee seuraavanlainen ketju:
1. asemakaavan laadinta, josta tarvitaan vähintäänkin luonnos (tai ihan minimissään hahmotelma talon sijoittumisesta tontille) ennen kuin tilataan
2. pohjatutkimus, jonka perusteella laaditaan mm.
3. pintavaaituskartta, joka tarvitaan
4. kunnallistekniikan lausuntopyynnön liitteeksi. Kunnallistekniikan lausuntoa puolestaan edellytetään
5. HSY:n liitoskohtalausunnon tilaamisen yhteydessä, ja kyseinen HSY:n lausunto on liitettävä
6. rakennuslupahakemukseen.

Näiden prosessien yhteenlaskettu aika on kutakuinkin koko kevät. Toivottavasti rakennuslupa saadaan ennen juhannusta. Joka tapauksessa rakennusprojektimme tavoitevalmistumisaika tässä vaiheessa on vuodenvaihde 2015-16 (idealistinen) - maaliskuu 2016 (realistinen). Tontti on jo tullut lähes kokonaan raivattua sillä välin, kun arkkitehtikuvia laadittiin. Valmistelevia tehtäviä kuten kilpailutuksia on tarkoitus hoitaa hyvissä ajoin em. lausuntoja ja varsinaista rakennuslupaa odotellessa. Ehkäpä maanrakennustöihinkin pääsee ennen rakennusluvan saamista...

torstai 19. maaliskuuta 2015

Tapaaminen pääsuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa



Eilen kävimme pääsuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa tontilla katsomassa "nurkkaplussat" ensi viikolla tehtävää pohjatutkimusta varten ja muutenkin tutkailemassa maastoa. Samalla pääsuunnittelija arvioi, minkä verran tonttia olisi tarkoituksenmukaista korottaa. Kantatilan piha-alue on korotettu ja on vajaan metrin korkeammalla kuin oman tonttimme maanpinta tällä hetkellä. Tonttimme laskee edelleen loivasti toisen naapurin suuntaan ja sille sivustalle samoin kuin "kirvesvarren" tontinpuoleiseen päähän kaavaillaan tukimuurin rakentamista. Talon perustusten tieltä kaivettavaa maa-ainesta voi todennäköisesti käyttää tontin tasaamiseen. Ja jonkin verran täyttömaata täytynee tuoda vielä lisäksi.

Tonttivisiitin jälkeen palaveroimme papereinemme arkkitehdin ja pääsuunnittelijan kanssa. Palaverissa käytiin pääpiirteissään läpi rakennuslupaa varten tarvittavat lomakkeet sekä talon pohjapiirros, julkisivupiirrokset ja asemakuva. Hyvältä näyttää, erinomaiselta suorastaan. :-) Parin ikkunan kokoa vielä vähän viilataan. Ja ensi viikolla käydään esittelemässä projektia Vantaan rakennusvalvonnassa. Ellei rakennusvalvonnassa tule esiin kovin suuria muutostarpeita, aloitellaan myös rakenne- ja LVIS-suunnittelua mahdollisimman pian sen jälkeen.

Tässä tuoreita kuvia tontilta.

 

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Lupabyrokratian vastapainoksi keittiösisustusideointia



Pohjatutkimus on varattu ensi viikolle, samoin tapaamisaika Vantaan rakennusvalvontaan. Rakennuslupahakemuksen liitteiksi tulevat lomakkeet on alustavasti käyty läpi. Ja yritetty hahmottaa vesi- ja viemäriliittymien hankintaprosessia: kunnallistekniikan lausunto -> HSY-veden liitoskohtalausunto -> rakennuslupahakemus -> (LVIS-suunnitelmat ->) LUPA -> liittymis- ja käyttösopimus -> liittämistöiden tilaaminen...


Edellisessä blogitekstissä mainitsemani minilomareissun paluumatkalla poikkesimme lähisuvun suosituksesta Seinäjoella Omega-keittiöiden myymälässä. Sen visiitin perusteella Omega tulee olemaan yksi niistä kalustemyyjistä, joilta pyydämme tarjouksen, kunhan piirustukset ovat siinä vaiheessa, että huoneiden tarkat mitat ja vesipisteiden paikat ovat varmistuneet.


Keittiökalusteiden ovet tulevat olemaan tammivaakaviilua ja tasot valkoista kvartsia. Komposiitti - jota tasovaihtoehtona on mietitty myös - on ilmeisesti arempi kuumalle, vaikka koostuukin kiviaineksesta. Kvartsi on siinä mielessä huolettomampi ja sen saisi myös aivan lumivalkoisena. Allasvaihtoehtoina ovat valkoinen komposiitti ja teräs. Kattilakaappiin tulee Le Mans -mekanismi. Muitakin vastaavia kulmakaappiin soveltuvia mekanismeja on markkinoilla, mutta tietääkseni niiden painorajoitukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin Le Mansilla. Tässä kuvia "leikekirjasta": tammiviiluovi, Le Mans-mekanismi, tiskialtaan ideaalimitat, komposiittiallas.

  

Kalustetarjontaa on tutkailtu sen verran, että ainakin seuraavilla on saatavana toivomiamme materiaaleja ja näiltä tullaan pyytämään tarjoukset koko kodin kiintokalusteista - siis keittiön lisäksi eteinen, kodinhoitohuone, makuuhuone, kylpyhuone ja wc:

  • Domus
  • Gaala-keittiöt
  • Kalustetukku/Charmia
  • Nixi
  • Omega-keittiöt
  • Parma
  • Puustelli


torstai 12. maaliskuuta 2015

Hyvin suunniteltu jne.

Arkkitehdin uudet kuvat saatiin viime viikolla sopivasti, kun olimme lähdössä pitkän viikonloppuloman viettoon. Käytimme melkoisen osan sekä omasta että reissun aikana tavattujen lähisukulaisten ajasta piirrustusten tarkasteluun ja huomioon otettavien asioiden pohtimiseen. Onneksi sukuun on siunaantunut sekä ammatillista näkemystä että tuoretta omakohtaista kokemusta omakotitalon rakentamisesta. Näillä eväillä toimitimme listan vielä toivottavista muutoksista arkkitehdille, jolta nyt odotellaan uusia kuvia. Tapaaminen on sovittu hänen ja pääsuunnittelijan kanssa ensi keskiviikoksi.

Varsinaisten piirrustusten lisäksi ensi viikon tapaamisessa on tarkoitus käydä läpi kunnallistekniikan lausuntoa varten tarvittavat asiakirjat ja rakennuslupahakemuksen liitteet, maalämpökaivon paikka, energiatodistuksen laadinta ja suunnittelijoiden kelpoisuuslomake sekä katsella kalentereista sopivaa aikaa tapaamiseen Vantaan rakennustarkastuksen lupavalvojan kanssa.

Pääsuunnittelijan tapasimme pitkästä aikaa eilen ja kävimme läpi projektin aikataulua, rakennusluvan hakemista ja suunnitteluvaiheessa vielä huomioitavia rakenteellisia asioita. Sen keskustelun jäljiltä suurimpana pohdittavana asiana on nyt perustusten teko. Olimme ajatelleet, että taloon tulisi tuulettuva alapohja, mutta pääsuunnittelija oli sitä mieltä, että kannattaa mm. kustannussyistä pohtia vaihtoehtona myös maanvaraista perustusta. Argumentteja puolesta ja vastaan varmasti löytyy. Tulevana viikonloppuna on tarkoitus miettiä tätä ja arvioida maanvaraisen vaihtoehdon mahdollisia kustannussäästöjä.

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Kustannusarvioita

Projektimme kokonaiskustannuksia on arvioitu usealla eri kustannuslaskurilla, niistä kattavin on Talopelin laskuri. Melko pelkistetty suomirakentaa.fi-sivuston talonrakennuslaskuri antoi huomattavasti muita laskureita alhaisemman tuloksen, 358 500 euroa. Myös KotiOptimilla päädyttiin varsin kohtuulliseen kokonaiskustannustasoon eli 409 500 euroon. Pankin sivuilla oleva laskuri arvioi projektimme hinnaksi 418 400 euroa, Talopeli puolestaan 435 700 euroa. Kalleimman hinta-arvion antoi Mittaviivan kivitalolaskuri: 437 000 euroa. Kustannusarvioiden vaihteluväli on siis melkoinen, yli 20 %.


Näissä yllä listatuissa summissa ei ole huomioitu tontin hintaa, varainsiirtoveroa, lainhuudatusta eikä lohkomiskuluja. Eli lähtökohtana on, että lähdetään suunnittelemaan taloa jo hankitulle ja lohkotulle tontille.



Lisäliikkuvuutta kustannusarvioomme tuo se, että

  • meillä tulee todennäköisesti olemaan keskimääräistä kalliimpi työn-/projektinjohto,
  • toisaalta meillä on keskimääräistä edullisemmat suunnittelukustannukset.
  • 30-metrisen "kirvesvarren" vaikutukset maanrakennuskustannuksiin jäävät tässä vaiheessa valistumattoman arvailun varaan.
  • ennen pohjatutkimuksen tekoa ei ole tiedossa, ovatko maanrakennusolosuhteet niin helpot kuin oletamme alueen maalajikartan (moreenia) ja naapureiden rakennustyömaiden perusteella.

Tässä vaiheessa karkea arvio ja kipuraja (lue: säästöjen ja neuvotellun pankkilainan yhteenlaskettu summa) on 430 000 euroa. Eli pyrkimys on saada kustannukset pysymään sen alla - nähtäväksi jää.