LVIS-suunnittelun aloituspalaveri

Alaa opiskelemattomalle LVIS-suunnittelu on suurelta osin tuntematon maailma. Yleensä siihen liittyviä asioita tulee miettineeksi vain, jos jokin ei toimi: asunnon ilma ei vaihdu, pistorasioita on liian vähän tai ne ovat väärissä paikoissa, kylpyhuoneen lattia ilman lattialämmitystä on ikävän kylmä, jne. Asumismukavuuden kannalta siis hyvinkin olennaisia kysymyksiä, joten hyvä suunnittelu saattaa olla enemmänkin kuin puoliksi tehty ja siihen on syytä panostaa.

Tältä osin projektimme pääsi käyntiin keskimääräistä helpommin, sillä meidän ei tarvinnut alkaa kilpailuttamaan LVIS-suunnittelufirmoja. Hyvällä arpaonnella voitimme tammikuun lopun Rakenna ja Remontoi -messuilta LVIS-suunnittelun Spigotilta.

Tämä ei ole maksettu mainos.

Ensimmäinen tapaaminen sovittiin viime viikolle, kun alkoi näyttää siltä, että pohjapiirros ja muut tarvittavat asiakirjat ovat vihdoin lähes valmiit. Moniin asioihin täytyi ottaa kantaa jo ennen palaveria - ja kyllähän meillä (enemmän tai vähemmän valistuneita) mielipiteitä riittää ;-)

Myönnettäköön, että Spigotin lähettämään lähtötietolomakkeeseen tutustuessa täytyi turvautua joitain kertoja Googlen apuun. Esim. takkakytkimestä ei ainakaan rouva muista aiemmin kuulleensakaan. Mutta tokihan meille sellainen tulee, rasti ruutuun.

Takan korvausilmaratkaisuun haettiin apua sekä pääsuunnittelijalta, netistä että takkakaupasta ennen LVIS-palaveria. Putken vetäminen alapohjan kautta tuntui vähän arveluttavalta ja alan ammattilaiset olivat sitä mieltä, että jokin muu ratkaisu voisi olla ihan yhtä toimiva, joten päädyimme siihen, että tarvittava korvausilma otetaan ruokailutilan ikkunaan laitettavan venttiilin kautta.

Viilennys tulee ilmalämpöpumpulla, vaikka LVIS-palaverissa suositeltiin miettimään myös maalämpöön liitettävää maakylmää ja konvektoria. Sen teho ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin ilmalämpöpumpulla ja hintakin on kalliimpi, joten pysymme alkuperäisessä suunnitelmassamme.

Taloon tulee kiertovesipumppu, jolla varmistetaan, ettei haaleaa vettä tarvitse valuttaa pitkään ennen kuin kylpyhuoneen suihkusta tulee sopivan lämmintä vettä.

Tapaamisessa merkittiin pistorasioita pohjakuvaan runsaasti, mutta ne täytyy vielä miettiä perusteellisemmin läpi, jotta kaikki mahdolliset tarpeet jouluvaloista lähtien tulee huomioitua.

Isompien ratkaisujen ohella myös mm. pyyhekuivainten sähkö- vs. vesikäyttöisyys on ollut pohdittavana. Tarjontaa tutkailtuamme päädyimme siihen, että meille tulisi käyttövedellä lämpiävät pyyhekuivaimet. Niiden etuna sähkökäyttöisiin verrattuna on se, että niiden käyttäminen ei maksa mitään. Ja lämmitysvedellä toimiviin verrattuna käyttövesikuivainten etuna on, että ne ovat oikeasti lämpimät myös silloin, kun taloa ei lämmitetä. Toisaalta miinuspuolena voi pitää sitä, että käyttövedellä toimivia ei voi säätää ja ne ovat aina lämpimät, myös kesähelteillä, kun lisälämpöä ei kaivata. ...Ja niinpä tapaamisessa Spigotin kanssa tämä valintamme vaihtui sitten kuitenkin sähkökäyttöisiin kuivaimiin. Kylpyhuoneeseen laitetaan tällainen valkoinen ja khh:n kuivaimeksi luultavasti tuo isompi kaareva.