Ylimääräisiä reikiä katossa

LVIS-firmalle sattui virhe ilmastointiputkiston suunnittelussa. Ja sittemmin myös toteutuksessa. Yksi läpivienti tuli nimittäin ihan liian lähelle savupiippua. Onneksi isäntä itse alkoi ihmetellä asiaa ja vastaavan kanssa konsultaatioissa todettiin, että siirrettävähän se ilmastointiputki on.

Harmi vain, että peltikattoon oli jo tehty reikä.

Reikä paikattiin väliaikaisratkaisulla, joka olisi saattanut jäädä pysyväksi, jollei isäntä olisi ryhtynyt ajamaan asiaa. Lopulta hyvässä yhteisymmärryksessä sovittiin firman kanssa, että tilataan pellittäjä heidän laskuunsa laittamaan katto kuntoon. Näin tehtiin. Pellittäjä tuli ja veti harjalta asti uuden pellin rei'itetyn tilalle. Häneltä tilattiin myös piipun pellitys.

Harmi vain, että siinä samalla tuli hutiloitua aluskatteen kanssa.

Tuloksena oli, että yhtenä huhtikuun sateisimmista päivistä lorisi vesi pitkin höyrynsulkumuovia kantavaan väliseinään asti ja siitä alas lattialle. Ei muuta kuin korjaushommiin taas.

Pellittäjä myönsi mokansa ja hoiti korjaustyön moitteetta, mukaan lukien kostuneiden puhallusvillojen pöyhimiset useampaan kertaan. Siinä samalla hän hyvitykseksi asensi harjantiivistelistat ja räystäslistat.

Eli harmistuksista huolimatta lopputuloksesta jäi hyvä mieli. Seuraavaa sadetta odotellessa...

Sähköt - sekä suunnitellut että vähän ekstraa

Vajaan viikon työn tuloksena katossa risteilee nyt aikamoinen määrä sähköjohtoja. Sähkökuviin piirrettyjen piuhojen lisäksi viime metreillä tuli tarve lisävaloon ja -pistorasiaan, kun alkuperäisistä suunnitelmista poiketen päädyttiin tekemään noin 20 neliön käyttöullakko.

Toinen lisäys alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna oli voimavirran vetäminen autotalliin. Vielä sille ei ole tarvetta, mutta ehkä jonain päivänä on, jos esim. hankitaan sähköauto (jos niiden hinnat joskus putoavat kohtuullisemmalle tasolle).

LVIS-firman kanssa pyritään sopimaan, että näistä lisätöistä ei laskutettaisi. Matkan varrella on monessa käänteessä ollut tarve omaan valvontaan ja reklamointeihin suunnitelmien puutteellisista toteutuksista, joten tällainen järjestely olisi enemmän kuin tervetullut.

Meidän kannaltamme eniten aikaa vienyt moka oli keittiön niemekkeeseen suunniteltujen pistorasioiden puuttuminen. Niiden sähköjohto olisi pitänyt vetää lattian kautta, koska lähellä ei ole kattoon asti ulottuvaa seinää. Mutta niinpä vain jäi vetämättä - ja itsekin huomasimme tämän puutteen liian myöhään. Asia korjattiin vetämällä itse jälkikäteen mahdollisimman lähellä lattianrajaa keittiön ja olohuoneen välissä mutkittelevaa seinää pitkin varausputki, jonka sisällä on kuumuutta kestävä johto. Tuollaiseen erikoisratkaisuun piti turvautua siitä syystä, että kyseinen seinä on keittiön puulieden ja olohuoneen takan välissä.

Talon sähköt on nyt siis vedetty ja ensi viikolla alkaa katon levytys.

Hitaastiko hyvä tulee?

Rouvalla oli kuvitelma, että tähän mennessä väliseinät olisivat jo täydessä korkeudessaan ja alaslaskujen teko vauhdissa. Menneellä viikolla oli tunnustettava, että päivässä ei tehdä viikon töitä, vaikka kuinka tehokkaita oltaisiin. Aikatauluhahmotelmissa ei ollut lainkaan huomioitu, miten hidasta puuhaa on rasiointien tekeminen ja väliseinien valaminen.

Osa väliseinistä toki on jo täydessä korkeudessaan. Ja ne, jotka eivät vielä ole, tulisivat ilta- ja viikonlopputöinä varmaan parissa viikossa valmiiksi. Mutta ensin on saatava väliseinien rasioinnit tehtyä, kaikki 43 kappaletta. (Onneksi iso osa rasioista on jo valmiina kantavissa seinissä; muuten urakka olisi vieläkin mittavampi.)

Ja ne väiseinien valut sitten. Harkkoseinistä on valettava kaikki 2,5 metriä ylittävät osat. Toisin sanoen ulko-oven viereiseen, 4,2-metriseen eteisen seinään on tehtävä vähintään 1,7-metrinen valu. Ja vastaavasti 2,9 metrin korkeuteen kohoavaan keittiön seinään vähintään 0,4 metrin valu. Ja noiden kahden väliin - pulpettikaton alle - mahtuu aika paljon korkeaa tilaa ja korkeita seiniä. Lisäksi valetaan kaikki oviaukkojen viereiset harkkokerrokset, jotta karmit saa niihin aikanaan tukevasti kiinni. Jos väliseinien rakentaminen aloitettaisiin nyt, valut tehtäisiin sitä mukaa kuin seinä nousee. Oppia ikä kaikki.

Vuodenvaihteen vapaa-ajanvietteet

Joulunpyhien lomareissua lukuun ottamatta vuodenvaihde kului tiiviisti rakennustyömaalla. Ohjelmassa oli mm. ikkunoiden pesu sisäpuolelta ja suojaus muoveilla, autotallin levytyksen hoitaminen loppuun, autotallin eristys, talon siivous ja taas yhden harkkolavallisen kantaminen pihalta sisätiloihin.

Post-it-lapuilla kalenterin välissä tulevien viikkojen vapaa-ajanohjelmaksi on kaavailtu mm. autotallin seinien ja katon höyrysulun teko sekä tallin sisäpuolinen levytys ja ovien asennus. Välipäivien siivouksen jäljiltä valtavat jätesäkkikasat pitäisi jossain vaiheessa kuskata kaatopaikalle. Suurimpana urakkana on luvassa väliseinien ladontaa - varmaan useita viikkoja tästä eteenpäin.

Talossa on mukavan lämmin touhuta. Tänään mittari näytti 14,1 astetta. Kosteusprosentti on muutamassa päivässä laskenut 77:stä 67:een eli hyvään suuntaan ollaan menossa.

Välipäivinä Spigot kävi asentamassa loput ilmastointiputket ja ilmanvaihtokonekin on nyt odottamassa käyttöönottoa. Muutoinkin teknisessä tilassa alkaa olla täysi varustus. Kaikki koneet ja sähkötaulu on paikoillaan. Enää sieltä puuttuu vesijohto tilan ulkoseinään tulevalle vesipisteelle.

Lattiat on valettu

Viime viikolla keskityttiin vaihteeksi lattioihin: tasoitettiin sisätäyttö, viimeisteltiin radonsuojaukset, asennettiin styroksit sekä melkoinen määrä putkia ja johtoja styroksikerrosten alle, väliin ja päälle. Sitten vielä raudoitus ja lattialämmitysputket. Tältä työmaalla näytti viime torstaina...

...ja perjantaina.

Tänään jatkettiin taas seinien parissa.

Yhteenveto LVIS-suunnittelusta

Nyt kun LVIS-suunnitteluvaihe on kokonaisuudessaan saatu päätökseen, voisi vetää yhteen raksakokemuksen siltä osin:

LVIS-toiveet ja -tarpeet käytiin huhtikuussa läpi perinpohjaisesti nelituntisessa aloituspalaverissa Spigotin toimistolla. Jo sitä ennen olimme heidän pyynnöstään laatineet hyvin kattavan katsauksen talotekniikkasuunnittelun lähtötiedoista.

Suunnitelmien ensimmäiset luonnokset saatiin muutaman viikon kuluttua ja ne olivat pääpiirteissään toiveidemme mukaiset. Ilmalämpöpumpun sijainnin ja kph:n lattiakaivon suhteen tosin kävi mielessä lapsena leikitty rikkinäinen puhelin - jotain jää aina matkan varrelle, kun viesti kulkee välikäsien kautta (tässä tapauksessa meiltä myyntivastaavalle ja häneltä edelleen suunnittelijoille).

Ensimmäisessä palaverissa Spigotin kanssa hieman yllätti asenne, että yhdet muutokset kuviin tehdään ilmaiseksi ja sen jälkeen, jos jotain vielä tarvitsee muuttaa, laskutetaan siitä tuntiveloituksella. Niinpä päätimme odottaa rakennusluvan saamiseen asti ennen kuin välitimme muutostoiveet Spigotille. - Tämä siltä varalta, että lupaprosessissa olisi tullut esiin merkittäviä muokkaustarpeita, jotka olisivat vaikuttaneet myös LVIS-suunnitelmiin. No, niitä ei kuitenkaan tullut.

Tuon ensimmäisen tapaamisen jälkeen saimme sähköpostitse tiedon, että ellei HSY:n liitoskohtalausunto ole käytettävissä suunnitelmia tehtäessä, veloitetaan tarvittavista muutoksista tältä osin firman hinnaston mukainen maksu. Hieman jo mietitytti, kuinka suuri kustannuserä se tulisi olemaan, mutta myöhemmin LVI-suunnittelijan kanssa keskustellessa selvisi, että kyseessä on puolen tunnin tai korkeintaan tunnin työ ja hinta sille olisi 35-70 euroa. (Laskua ei ole tullut.)

Sähkösuunnittelijalla oli pitkä lista kysymyksiä, joita puhelimitse käytiin läpi pariinkin kertaan. Positiivista, että suunnittelija haluaa mahdollisimman tarkat tiedot esim. pyyhekuivainten koosta tai siitä, tulevatko kylpyhuoneen ja saunan kuituvalot samaan vai eri sarjaan, onko räystäs avo- vai umpimallia, tuleeko etuportaan sulatuskaapeliin ajastin tai mihin ulkovaloihin laitetaan hämäräkytkin ja mahdollisesti ajastinkin. Oli ihan terveellistä huomata, että kotiläksyjä oli tehtävä ennen kuin meillä oli vastaus jokaiseen esitettyyn kysymykseen. Vuorovaikutus sähkösuunnittelijan kanssa oli intensiivistä ja yksityiskohtaista, mikä oli oikein miellyttävä kokemus. Tuli tunne, että jokainen yksityiskohta mietitään läpi parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi.

LVI-suunnittelijan kanssa emme samassa määrin olleet yhteyksissä vaan etenkin loppuvaiheessa yhteydenpidon hoiti vastaava työnjohtaja. Tämä tietysti oli luonteva työnjako siinäkin mielessä, että meillä oli hyvinkin tarkkoja toiveita valaisinten, pistorasioiden, katkaisijoiden sijainnin jne. suhteen, mutta ei juurikaan näkemyksiä siitä, minkä kokoista ilmastointiputkea tarvitaan tai miten vesi- ja viemäriputket lattian alla vedetään. Jätevesipumppaamo oli aivan oma lukunsa.

Tässä pähkinänkuoressa tämä osuus. Suunnitelmien toteutus on jo alkanut.

Pumppaamoko vaiko eikö?

Tontin korkeusasemat ovat sellaiset, että jo sen ostovaiheessa oli esillä, että jätevesipumppaamo olisi todennäköisesti hankittava. HSY:ltä saatiin johtokartta ja LVI-suunnittelija totesi, että pumppaamo täytyy laittaa. Sitä soviteltiin ensin talon viereen, sitten tonttitien päähän. Yllätyksenä tässä vaiheessa tuli sekä pumppaamon hinta sähköistyksineen, eristeineen jne. että se, että pumppaamon tuuletusputki olisi tonttitien liittymästäkin vedettävä talon katolle asti eli 50 metrin matka.

Pääsuunnittelija tutustui suunnitelmiin ja keskusteli LVI-suunnittelijan kanssa. Kaiken piti olla kunnossa. Suunnitelmat leimattiin. Sitten tapasimme yhdessä vastaavan työnjohtajan kanssa maanrakennusurakoitsijan ja yhteistuumin laskettiin, että olisi sittenkin mahdollista selvitä painovoimaisilla jätevesiputkilla ilman pumppaamoa. Ylimääräisiä senttejä ei tosin jää kovin monta.

Varmuuden vuoksi maallikkoina halusimme vielä perehtyä asiaan tarkemmin ja löytyihän siitä ihan selkokielistä tekstiä mm. Salaojayhdistyksen julkaisusta Jätevesiopas maanrakentajille. Enpä olisi vielä muutama vuosi sitten aavistanut, että tällainenkin opus löytää tiensä vapaa-ajan lukemistooni.

VTJ sai LVI-suunnittelijalta puhelimitse tiedon, että asia on kunnossa; jätevesiputket voidaan toteuttaa ilman pumppaamoa. Maanrakennustyöt tonttitiellä aloitettiin jo päivitettyä piirustusta odotellessa. Tällä välin LVI-suunnittelija jäi kesälomalle ja kesäsijainen tuli tilalle. Yllättäen asia ei ollutkaan enää selvä. Yksi päivä sitä vielä veivattiin: pumppaamo täytyy laittaa... (*) ja ei sittenkään... mutta tonttitielle tehdyt kaadot on muutettava... ja wc:n tulee olla kuuden litran huuhtelulla.

(*) Tässä vaiheessa VTJ konsultoi myös kaupungin LVI-tarkastusinsinööriä, millä taisi olla ratkaiseva merkitys lopputuloksen kannalta.

Eli näillä mennään - ilman pumppaamoa; säästöä 7000 euroa miinus lisäeristeisiin kuluva summa.

Mutta ei siinä vielä kaikki.

Alkuperäinen suunnitelma (HSY:n suosituksesta) oli, että vesi- ja viemäriliittymämme tehtäisiin naapurin tonttitien päähän. Se sopi naapurillekin hyvin ja liitoksista tehtiin kirjallinen sopimus. Maaurakan alkuvaiheessa kävi kuitenkin ilmi, että naapurin tonttitiellä ei ollutkaan kuviin piirrettyä vesijohdon sulkuventtiiliä. Viemäriputken pohjustustöissä puolestaan naapurin tarkastuskaivolta kaupungin kaivoon oli jokin mennyt pieleen ja putki taipunut vuosien saatossa notkolle. Eli maa onkin nyt kaivettava auki kaupungin kaivoille asti ja samalla korjataan naapurin viemäriputkien pohjustukset. Hintalappu tälle ylimääräiselle urakalle meidän osalta on luultavasti noin 2000 euroa.

Kokonaisuutena silti sekä toteutuksen että hinnan puolesta hyvä lopputulos: selvittiin ilman pumppaamoa ja maanrakennustöiden hinta kokonaisuudessaan jäänee lähes 5000 euroa alle sen, mihin olimme varautuneet.

Rakennustyömaan ensimmäinen viikko

Tontti on muuttunut rakennustyömaaksi. Tässä menneen viikon saldoa:

• Maanrakennustyöt aloitettiin viikko sitten perjantaina kantojen kokoamisella ja pintamaan kuorinnalla. Pohjustustyöt tonttitielle on tehty ja vedetty vesi-, viemäri- ja sähkövarausputket. Yllättäen tähän vaiheeseen liittyi huomattava määrä erinäistä säätöä, josta erillinen blogipostaus seuraa alkuviikosta.
• Sähköliittymätyö tilattiin viikolle 30.
• Katukatselmus tilattiin ja toteutettiin.
• Sovittiin anturamuottien noutoajankohta tehtaalta.
• Sovittiin ensi viikolle pohjatutkijan vierailu työmaalle varmistamaan, että maan koostumus ja kantavuus vastaavat keväällä tehdyn tutkimuksen tuloksia.
• Työmaakyltit ja -aidat pystytettiin.
• Tehtiin ensimmäinen työturvallisuuden viikkotarkastus.
• Hankittiin tarvittavat vakuutukset ja rekisteröidyttiin palkka.fi -palveluun timpureiden palkanmaksua varten.
• Tehtiin tarjouspyyntö työmaa-wc:stä.
• Laminoitiin piirustukset.

...Ja viikon kevennykseksi mietittiin sisustusta, tilattiin vielä yksi parkettinäyte viimeviikkoisen taloesittelyn innoittamana ja lähetettiin tarjouspyynnöt takoista ja hormeista.

Aloituskokous

Viimeisten parin viikon vapaa-aika on kulunut mm. erilaisia tarjouksia vertaillen. Maanrakennusurakan suhteen tehdään päätös tällä viikolla, rungon ja LVIS-urakan osalta viimeistään ensi viikolla. Tarjousten vertailu on yllättävän haasteellista. Vaikka olimme varautuneet tarjoussisältöjen eroavuuksiin ja pyrkineet minimoimaan eroja määrittelemällä mahdollisimman tarkasti, mitä haluamme tarjousten sisältävän, niin ei niistä tarjouksista kuitenkaan aivan vertailukelpoisia tullut.

Tällä välin on myös saatu lopulliset LVI- ja sähkösuunnitelmat samoin kuin rakennesuunnitelmat sekä tilattu vesiliittymäsopimus, rakennusten paikan maastoonmerkintä ja työntekijöiden työtapaturmavakuutus.

Aloituskokous Vantaan rakennusvalvonnassa oli yllättävänkin perusteellinen. Hyvä niin tietysti, etenkin kun ollaan rakennuttajina ensikertalaisia.

Aloituskokouksessa käytiin läpi pääpiirustukset, energiatodistus ja pohjatutkimuksen tulokset. Lisäksi nimettiin rakentamisen eri vaiheiden vastuutahot valmiille tarkastusasiakirjan yhteenvedon lomakepohjalle ja tutustuttiin netistä löytyvään tuotekelpoisuuden tarkastamista varten laadittuun excel-taulukkoon:
www.henhelpdesk.fi
-> tuotekelpoisuuden tarkastaminen
-> tarkastusasiakirjan liitelomakkeet

Kotiläksyksi saatiin julkaisu nimeltä Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja.

Tulkoon valo!

LVIS-suunnittelupalaverissa syttyi kipinä miettiä vähän tarkemmin kodin valaistusta - ei pelkästään valaisinten paikkoja; ne on jo aika pitkälle pohdittu - vaan täsmällisemmin sitä, millaiset valaisimet minnekin laitetaan.

Ledspotteja on tulossa useimpiin huoneisiin, himmentimellä varustettuna ainakin olohuoneeseen ja ruokailutilaan. Tv-huoneeseen laitetaan luultavasti lednauhaa kiertämään koko huoneen ympäri kattolistan ja katon väliin (ja lisäksi tavallinen kattovalaisin). Kahteen paikkaan keittiökalusteiden välitilaan, yläkaapin alareunaan tulee myös lednauha, toinen niistä ehkä himmentimellä.

Etsinnässä on viime kesän Kalajoen loma-asuntomessuista lähtien ollut kylpyhuoneeseen tämäntapainen valaisin. (Pääosan tässä kuvassa tosin vie kuparinsävyinen suihku - tuollainen meille on myös tulossa, toiseen kylpyhuoneeseen.)

Talo Raution blogin kautta löytyi aivan uusi tuttavuus: Led Store, vieläpä vantaalainen firma! Led Store myy hyvin samantyylistä (ellei jopa aivan samanlaista) valaisinta kuin tuo kuvassa oleva paneelivalaisin.

Samoin ulos pääsisäänkäynnin terassisyvennyksen kattoon voisi harkita ledpaneelia, mutta ehkä neliömäisenä, 600x600 mm.

Eteisen kattovalaistus voisi koostua linkistä avautuvan kaltaisista neljästä valaisimesta.

Ja saunaan tietysti tulee lediä myös. Edelleen tällainen "hittiratkaisu" miellyttää silmää eli luultavasti meillekin tulee tällaiset.

Mutta ettei tule sellainen käsitys, että koko talon valaistus on pelkkää lediä, niin tässä myös muita ideoita:

• Korkeaan olohuoneeseen laitetaan kaksi suurehkoa riippuvalaisinta, todennäköisesti Secton, jos budjetti vielä sisustusvaiheessa sallii ne.
• Keittiön saarekkeen päälle hankitaan kupariset riippuvalaisimet, mutta malli on vielä etsinnässä.
• Ruokailutilan lamput meillä on jo entuudestaan, samoin toisen makuuhuoneen ja tv-huoneen lamput. Nykyisin eteisen valaisimena palveleva plafondi siirtynee makuuhuoneen yhteydessä olevaan vaatehuoneeseen. Kodinhoitohuoneeseen laitetaan kirkkaasti valaiseva (ehkä loisteputkityyppinen) lamppu, samoin toiseen vaatehuoneeseen ja tekniseen tilaan, varastoon ja autotalliin.
• Valaistuksen kirkkaimmiksi tähdiksi (ei valovoimaltaan mutta ideana) tulee saunan ja kylpyhuoneen kattoon kuiduista tähtitaivas.

Ulkovalaistus koostuu terassin, pääsisäänkäynnin ja autotallin edustan seinävalaisimista, pääsisäänkäynnin ja katoksen kattovalaisimista sekä pääsisäänkäynnille johtavan kiveyksen reunaan tulevista viidestä matalasta valopylväästä. Lisäksi parkkipaikan kulmalle laitetaan luultavasti liiketunnistimella toimiva tehokas valaisin.

Valoa tulee siis riittämään.

LVIS-suunnittelun aloituspalaveri

Alaa opiskelemattomalle LVIS-suunnittelu on suurelta osin tuntematon maailma. Yleensä siihen liittyviä asioita tulee miettineeksi vain, jos jokin ei toimi: asunnon ilma ei vaihdu, pistorasioita on liian vähän tai ne ovat väärissä paikoissa, kylpyhuoneen lattia ilman lattialämmitystä on ikävän kylmä, jne. Asumismukavuuden kannalta siis hyvinkin olennaisia kysymyksiä, joten hyvä suunnittelu saattaa olla enemmänkin kuin puoliksi tehty ja siihen on syytä panostaa.

Tältä osin projektimme pääsi käyntiin keskimääräistä helpommin, sillä meidän ei tarvinnut alkaa kilpailuttamaan LVIS-suunnittelufirmoja. Hyvällä arpaonnella voitimme tammikuun lopun Rakenna ja Remontoi -messuilta LVIS-suunnittelun Spigotilta.

Tämä ei ole maksettu mainos.

Ensimmäinen tapaaminen sovittiin viime viikolle, kun alkoi näyttää siltä, että pohjapiirros ja muut tarvittavat asiakirjat ovat vihdoin lähes valmiit. Moniin asioihin täytyi ottaa kantaa jo ennen palaveria - ja kyllähän meillä (enemmän tai vähemmän valistuneita) mielipiteitä riittää ;-)

Myönnettäköön, että Spigotin lähettämään lähtötietolomakkeeseen tutustuessa täytyi turvautua joitain kertoja Googlen apuun. Esim. takkakytkimestä ei ainakaan rouva muista aiemmin kuulleensakaan. Mutta tokihan meille sellainen tulee, rasti ruutuun.

Takan korvausilmaratkaisuun haettiin apua sekä pääsuunnittelijalta, netistä että takkakaupasta ennen LVIS-palaveria. Putken vetäminen alapohjan kautta tuntui vähän arveluttavalta ja alan ammattilaiset olivat sitä mieltä, että jokin muu ratkaisu voisi olla ihan yhtä toimiva, joten päädyimme siihen, että tarvittava korvausilma otetaan ruokailutilan ikkunaan laitettavan venttiilin kautta.

Viilennys tulee ilmalämpöpumpulla, vaikka LVIS-palaverissa suositeltiin miettimään myös maalämpöön liitettävää maakylmää ja konvektoria. Sen teho ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin ilmalämpöpumpulla ja hintakin on kalliimpi, joten pysymme alkuperäisessä suunnitelmassamme.

Taloon tulee kiertovesipumppu, jolla varmistetaan, ettei haaleaa vettä tarvitse valuttaa pitkään ennen kuin kylpyhuoneen suihkusta tulee sopivan lämmintä vettä.

Tapaamisessa merkittiin pistorasioita pohjakuvaan runsaasti, mutta ne täytyy vielä miettiä perusteellisemmin läpi, jotta kaikki mahdolliset tarpeet jouluvaloista lähtien tulee huomioitua.

Isompien ratkaisujen ohella myös mm. pyyhekuivainten sähkö- vs. vesikäyttöisyys on ollut pohdittavana. Tarjontaa tutkailtuamme päädyimme siihen, että meille tulisi käyttövedellä lämpiävät pyyhekuivaimet. Niiden etuna sähkökäyttöisiin verrattuna on se, että niiden käyttäminen ei maksa mitään. Ja lämmitysvedellä toimiviin verrattuna käyttövesikuivainten etuna on, että ne ovat oikeasti lämpimät myös silloin, kun taloa ei lämmitetä. Toisaalta miinuspuolena voi pitää sitä, että käyttövedellä toimivia ei voi säätää ja ne ovat aina lämpimät, myös kesähelteillä, kun lisälämpöä ei kaivata. ...Ja niinpä tapaamisessa Spigotin kanssa tämä valintamme vaihtui sitten kuitenkin sähkökäyttöisiin kuivaimiin. Kylpyhuoneeseen laitetaan tällainen valkoinen ja khh:n kuivaimeksi luultavasti tuo isompi kaareva.

 

Ohjeita, neuvoja ja ideoita

Tonttikauppojen jälkeen projekti alkoi tuntua jotenkin konkreettisemmalta ja sen myötä sisustussuunnitteluinnostus valtasi jälleen. Iltoja ja viikonloppuja vietettiin laattoja, kaakeleita ja tapetteja tutkaillen. Myös rappauksen värivaihtoehtoja, liesituulettimen mallia ja valaistustarpeita pohdittiin.

Yksi ilta vietettiin rakennusalan ammattilaisena toimivan tuttavan vieraana ja otettiin kaikki ilo irti hänen ammattitaidostaan. Siinä samalla saatiin uutta näkökulmaa mm. liukuoviratkaisuihin, varaaviin takkoihin, liiketunnistimella toimiviin valoihin ja niin edelleen.

Potentiaalisen työnjohtajan/projektinjohtajan kanssa käytiin viestinvaihtoa tarjouksen sisällöstä ja todettiin, että toiveet ja tarpeet vastaavat hyvinkin sitä kokonaisuutta, jota hän on meille myymässä.

Lainhuudatusasiakirjat valmistuivat yllättävän nopeasti - kahdessa viikossa. Ja päätöksen mukana saatiin 111 euron lasku. Sitä odotellessa oltiin listattu asioita, joita olisi hyvä tarkistaa vielä Vantaan kaupungin maanmittausosastolta tai rakennusvalvonnasta, mm. että pitääkö puiden kaatamista varten hankkia lupa. (Ei tarvitse.)

31.1. vietettiin puoli päivää Vantaalla Rakenna ja Remontoi -messuilla. Sieltä kertyi mukaan jos jonkinnäköistä esitettä. Näytteilleasettajien joukossa oli useita maalämpötoimittajia, joten varsinkin heidän tarjoamansa informaatio kelpasi meille, samoin laatta- ja parkettiesitteet. Domuksen ja Skaalan esittelypisteissä viivyttiin pitkään. Niiden keskustelujen myötä talon terassisivun liukuoviratkaisut muuttivat hieman muotoaan.

Lisäksi osallistuttiin pariinkin arvontaan ja jututettiin mm. Ruduksen tuotepäällikköä. Sen keskustelun ansiosta viilattiin kotiin päästyämme hieman ulkoseinien paikkoja, jotta saatiin ne sopimaan suositeltuun 200 mm jakoon; yhtä seinää 10 cm sisäänpäin ja toista 10 cm ulospäin.

Tähän mennessä meille on hahmottunut sellainen ajatus, että ainakin Lammilta, Rudukselta ja Lujabetonilta pyydetään tarjous (tai pyydetään projektinjohtajaa pyytämään).

Heti messuja seuraavana arkipäivänä eli tänään tuli yhteydenotto Spigot-nimisestä firmasta. Onni oli suosinut meitä messujen arvonnassa ja voitimme sieltä LVIS-suunnittelun taloprojektiimme. Mainio maanantai!