Kartta

Kartta
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnittelu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Tehty päätös on hyvä päätös

Jo alun perin oli selvää, että talon rakennuttamiseen liittyy hirmuinen määrä päätöksiä. Kaikkein perustavanlaatuisimmat tietysti koskevat sitä, minne talo rakennetaan sekä suunnittelua: alkaen suurista linjoista, millainen talo rakennetaan, ja päätyen niihin jo aiemmassa postauksessa mainittuihin pihavalaisimien hämäräkytkimiin ja ajastimiin.

Sitten tulee paljon päätöksiä eri rakennusvaiheisiin ja niitä koskeviin tarjouksiin ja tekijöihin liittyen: maanrakennustyöt, runkotoimitus (ehkä osiin pilkottuna), betonit ja harjateräkset jne., talotekniikka, teräs- vai harkkopilarit katosta kannattelemaan, ikkunat, liuku-/maisemaovet, ulko-ovet ja väliovet, takka ja puuliesi, kiintokalusteet, vesikalusteet, kodinkoneet, pintamateriaalit, valaisimet, kiuas, terassimateriaali, ... ja kuka sen kaiken käytännössä laittaa paikoilleen.

Tässä vaiheessa tuntuu hyvältä - ja suorastaan stressittömältä, kun lähes kaikki isot päätökset on tehty. Maanrakennustyöt ovat hyvässä vaiheessa, anturat pian valettu ja sokkeli alkaa ensi viikolla nousta luotettavien tekijöiden toimesta - jämäkän VTJ:n katseen alla. LVIS-urakoitsija on päätetty, samoin ikkuna- ja maisemaovitoimittaja. Myös kiintokalustetoimittaja on selvillä (joskin toimitussisältöä vielä viilataan). Pintamateriaalit on päätetty (ei toki vielä tilattu), samoin kiuas ja osa vesikalusteista ja valaisimista. Takkatoimittajien kilpailutuksessa ollaan loppusuoralla. Kodinkoneista tehdään varmaan vasta joulunjälkeisten alennusmyyntien aikaan tiukkaa hintavertailua.

Tässä vaiheessa suurehkoja kulueriä, joiden suhteen ei vielä ole tehty päätöksiä, ovat sisäpuolen tasoitetyöurakka, ulko-ovet, telinevuokrat, pellitykset sekä ensi kesän töistä rappaus, tukimuurit ja pihalaatoitukset. Vinkkejä hyvistä tekijöistä otetaan vastaan!

Kun alustavat tilaus- ja toimitusaikataulut on nyt laadittu, niin näillä näkymin meidän pääasialliset raksavelvollisuutemme lähikuukausina ovat palkan- ja laskujenmaksu ja siivous.

Ja sopivasti on kesäloma aluillaan. Tänään kutsui mustikkametsä :-)

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Yhteenveto LVIS-suunnittelusta

Nyt kun LVIS-suunnitteluvaihe on kokonaisuudessaan saatu päätökseen, voisi vetää yhteen raksakokemuksen siltä osin:

LVIS-toiveet ja -tarpeet käytiin huhtikuussa läpi perinpohjaisesti nelituntisessa aloituspalaverissa Spigotin toimistolla. Jo sitä ennen olimme heidän pyynnöstään laatineet hyvin kattavan katsauksen talotekniikkasuunnittelun lähtötiedoista.

Suunnitelmien ensimmäiset luonnokset saatiin muutaman viikon kuluttua ja ne olivat pääpiirteissään toiveidemme mukaiset. Ilmalämpöpumpun sijainnin ja kph:n lattiakaivon suhteen tosin kävi mielessä lapsena leikitty rikkinäinen puhelin - jotain jää aina matkan varrelle, kun viesti kulkee välikäsien kautta (tässä tapauksessa meiltä myyntivastaavalle ja häneltä edelleen suunnittelijoille).

Ensimmäisessä palaverissa Spigotin kanssa hieman yllätti asenne, että yhdet muutokset kuviin tehdään ilmaiseksi ja sen jälkeen, jos jotain vielä tarvitsee muuttaa, laskutetaan siitä tuntiveloituksella. Niinpä päätimme odottaa rakennusluvan saamiseen asti ennen kuin välitimme muutostoiveet Spigotille. - Tämä siltä varalta, että lupaprosessissa olisi tullut esiin merkittäviä muokkaustarpeita, jotka olisivat vaikuttaneet myös LVIS-suunnitelmiin. No, niitä ei kuitenkaan tullut.

Tuon ensimmäisen tapaamisen jälkeen saimme sähköpostitse tiedon, että ellei HSY:n liitoskohtalausunto ole käytettävissä suunnitelmia tehtäessä, veloitetaan tarvittavista muutoksista tältä osin firman hinnaston mukainen maksu. Hieman jo mietitytti, kuinka suuri kustannuserä se tulisi olemaan, mutta myöhemmin LVI-suunnittelijan kanssa keskustellessa selvisi, että kyseessä on puolen tunnin tai korkeintaan tunnin työ ja hinta sille olisi 35-70 euroa. (Laskua ei ole tullut.)

Sähkösuunnittelijalla oli pitkä lista kysymyksiä, joita puhelimitse käytiin läpi pariinkin kertaan. Positiivista, että suunnittelija haluaa mahdollisimman tarkat tiedot esim. pyyhekuivainten koosta tai siitä, tulevatko kylpyhuoneen ja saunan kuituvalot samaan vai eri sarjaan, onko räystäs avo- vai umpimallia, tuleeko etuportaan sulatuskaapeliin ajastin tai mihin ulkovaloihin laitetaan hämäräkytkin ja mahdollisesti ajastinkin. Oli ihan terveellistä huomata, että kotiläksyjä oli tehtävä ennen kuin meillä oli vastaus jokaiseen esitettyyn kysymykseen. Vuorovaikutus sähkösuunnittelijan kanssa oli intensiivistä ja yksityiskohtaista, mikä oli oikein miellyttävä kokemus. Tuli tunne, että jokainen yksityiskohta mietitään läpi parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi.

LVI-suunnittelijan kanssa emme samassa määrin olleet yhteyksissä vaan etenkin loppuvaiheessa yhteydenpidon hoiti vastaava työnjohtaja. Tämä tietysti oli luonteva työnjako siinäkin mielessä, että meillä oli hyvinkin tarkkoja toiveita valaisinten, pistorasioiden, katkaisijoiden sijainnin jne. suhteen, mutta ei juurikaan näkemyksiä siitä, minkä kokoista ilmastointiputkea tarvitaan tai miten vesi- ja viemäriputket lattian alla vedetään. Jätevesipumppaamo oli aivan oma lukunsa.

Tässä pähkinänkuoressa tämä osuus. Suunnitelmien toteutus on jo alkanut.

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Pumppaamoko vaiko eikö?

Tontin korkeusasemat ovat sellaiset, että jo sen ostovaiheessa oli esillä, että jätevesipumppaamo olisi todennäköisesti hankittava. HSY:ltä saatiin johtokartta ja LVI-suunnittelija totesi, että pumppaamo täytyy laittaa. Sitä soviteltiin ensin talon viereen, sitten tonttitien päähän. Yllätyksenä tässä vaiheessa tuli sekä pumppaamon hinta sähköistyksineen, eristeineen jne. että se, että pumppaamon tuuletusputki olisi tonttitien liittymästäkin vedettävä talon katolle asti eli 50 metrin matka.

Pääsuunnittelija tutustui suunnitelmiin ja keskusteli LVI-suunnittelijan kanssa. Kaiken piti olla kunnossa. Suunnitelmat leimattiin. Sitten tapasimme yhdessä vastaavan työnjohtajan kanssa maanrakennusurakoitsijan ja yhteistuumin laskettiin, että olisi sittenkin mahdollista selvitä painovoimaisilla jätevesiputkilla ilman pumppaamoa. Ylimääräisiä senttejä ei tosin jää kovin monta.

Varmuuden vuoksi maallikkoina halusimme vielä perehtyä asiaan tarkemmin ja löytyihän siitä ihan selkokielistä tekstiä mm. Salaojayhdistyksen julkaisusta Jätevesiopas maanrakentajille. Enpä olisi vielä muutama vuosi sitten aavistanut, että tällainenkin opus löytää tiensä vapaa-ajan lukemistooni.

VTJ sai LVI-suunnittelijalta puhelimitse tiedon, että asia on kunnossa; jätevesiputket voidaan toteuttaa ilman pumppaamoa. Maanrakennustyöt tonttitiellä aloitettiin jo päivitettyä piirustusta odotellessa. Tällä välin LVI-suunnittelija jäi kesälomalle ja kesäsijainen tuli tilalle. Yllättäen asia ei ollutkaan enää selvä. Yksi päivä sitä vielä veivattiin: pumppaamo täytyy laittaa... (*) ja ei sittenkään... mutta tonttitielle tehdyt kaadot on muutettava... ja wc:n tulee olla kuuden litran huuhtelulla.

(*) Tässä vaiheessa VTJ konsultoi myös kaupungin LVI-tarkastusinsinööriä, millä taisi olla ratkaiseva merkitys lopputuloksen kannalta.

Eli näillä mennään - ilman pumppaamoa; säästöä 7000 euroa miinus lisäeristeisiin kuluva summa.

Mutta ei siinä vielä kaikki.

Alkuperäinen suunnitelma (HSY:n suosituksesta) oli, että vesi- ja viemäriliittymämme tehtäisiin naapurin tonttitien päähän. Se sopi naapurillekin hyvin ja liitoksista tehtiin kirjallinen sopimus. Maaurakan alkuvaiheessa kävi kuitenkin ilmi, että naapurin tonttitiellä ei ollutkaan kuviin piirrettyä vesijohdon sulkuventtiiliä. Viemäriputken pohjustustöissä puolestaan naapurin tarkastuskaivolta kaupungin kaivoon oli jokin mennyt pieleen ja putki taipunut vuosien saatossa notkolle. Eli maa onkin nyt kaivettava auki kaupungin kaivoille asti ja samalla korjataan naapurin viemäriputkien pohjustukset. Hintalappu tälle ylimääräiselle urakalle meidän osalta on luultavasti noin 2000 euroa.

Kokonaisuutena silti sekä toteutuksen että hinnan puolesta hyvä lopputulos: selvittiin ilman pumppaamoa ja maanrakennustöiden hinta kokonaisuudessaan jäänee lähes 5000 euroa alle sen, mihin olimme varautuneet.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Pihahaaveita

Tänään saatiin HSY:n liitoskohtalausunto - siinähän ei mennyt kuin reilu viikko! Palvelu oli ystävällistä ja asiantuntevaa, sähköpostitse ja puhelimitse saatu ohjeistus perusteellista ja selkokielistä.

Tällä viikolla ja edellisviikonloppuna on hiottu lähinnä talon sähkösuunnitelmia: ledit/kuidut/spotit/kiinteät/pistotulpalliset valaisimet, hämäräkytkimet, liiketunnistimet ja himmentimet, pistorasioiden lukumäärä ja sijoittelu, valokytkimet. Valuharkkotaloon täytyy erityisen tarkasti suunnitella etukäteen kaikki mahdolliset putkivedot; niitä kun on työlästä korjailla jälkikäteen.

Yksityiskohtaisen tarveharkinnan vastapainoksi ollaan haaveiltu omasta pihasta.

Johtuen tontin korkeuseroista verrattuna kolmeen naapuritonttiin, tulee rajoille tukimuurit: kantatilan puoleiselle sivulle ja osin pihatien reunaan noin 70 cm korkea (meidän tontti on matalammalla) ja tontin kahdelle muulle sivulle noin 90 cm korkea muuri (naapureiden tontit matalammalla).

Samalla kun pyydämme harkkotarjouksia, pyydämme myös ainakin Rudukselta tarjouksen pihakivistä ja tukimuureista. Sivuillaan olevan hinnaston mukaan parhaiten meidän tarpeitamme vastaavat tukimuurit maksavat:
850 mm x 2000 mm (6 m + 8 m eli 7 kpl)  = n 2300 €
1050 mm x 2000 mm (20 m + 6 m eli 13 kpl) = n 5000 €
eli yhteensä tukimuureille tulisi hintaa noin 7300 €.
Ehkä näitä saa jostain edullisemminkin...

Autotallin edustalle, parkkipaikalle ja pääsisäänkäynnin eteen tulee luultavasti - alkuperäisestä asfaltointisuunnitelmasta poiketen - pihakivet. Ja tontille johtava "kirvesvarsi" saanee kivituhkapinnan. Tätä ainakin rakennusvalvonnassa suositeltiin hulevesien imeytymisen takia. Kivettävällä piha-alueella on pinta-alaa noin 150 m2. Hintaa näillä pihakivillä lienee 20-25 €/m2 eli materiaalikustannukset olisivat 3000-3750 €. Reunakiviä tarvittaneen yhteensä lähes 30 m ja niille hintaa tulee reilut 400 €.

Lopullinen päätös tehdään vasta ensi vuonna eli mieli saattaa tässä vielä muuttua asfaltoinnin eduksi. Autotallin edustalle tulee joka tapauksessa sadevesikaivo, jolla varmistetaan, että vesi ei lainehdi pitkin kulkuväyliä, vaikka lopulta päädyttäisiin asfaltointiin.

Pihan yhteen kulmaan tulee kasvimaa (7 x 9 m), tosin osan siitä tilasta vie tulevaisuudessa puulato, ehkä 3 x 3 m, ja sen edustalle istutettavat omenapuut. Jonain kesänä voisi ladon etelänpuoleisella seinustalla kokeilla, miten viinirypäle menestyisi...

Muuten etupihalle laitetaan nurmikko, pari kirsikkapuuta, matalat valopylväät, joiden väliin voisi istuttaa esim. ruusupensaita, ja lipputanko, jonka läheisyyteen voisi rakennella jotain kukkapenkin tapaista. Ihanasti tuoksuvan syreeninkin voisi istuttaa jonnekin pääsisäänkäynnin lähistölle.

Lounaanpuoleisen rajan tuntumaan on asemakaavan mukaan istutettava puita sieltä kaadettujen puiden tilalle. Pohdinnassa on pensasaita tai vastaava "puusto", joka tuo vähän näkösuojaa, ja ehkä jokunen koivu, vaahtera tai muita lehtipuita. Tontilta kaadetut puut olivat kuusia, mäntyjä, koivuja, haapoja, pajuja ja pihlajia - eli aika monimuotoinen puusto näyttäisi noissa oloissa menestyvän.

Talo on kahdelta sivultaan neljän metrin päässä rajasta. Toisen makuuhuoneen, tv-huoneen, vaatehuoneen, kodinhoitohuoneen ja saunan ikkunat avautuvat näihin suuntiin. Näistä tontin sivustoista on tarkoitus tehdä mahdollisimman helppohoitoiset, koska niitä tuskin käytetään oleskelualueina. Helppous voisi tarkoittaa esim. jonkinlaisia kivikkokasveja sekä sinne tänne jokunen puuntaimi.

Talon päätyyn tuleva suuri terassi on edelleen mietinnässä: betonia vai puukomposiittia? Grilli, pöytäryhmä, lepotuolit, ah...


torstai 23. huhtikuuta 2015

Saunasuunnittelua

Emme ole suomalaistyypillistä saunakansaa, mikä näkyy saunamme pienehkössä koossa (1400 mm x 2100 mm). Sellainen kuitenkin päätettiin sisällyttää taloon syistä, että "kaikilla muillakin on" ja onhan siellä mukava sitten saunottaa lähisukua ja kavereita, joilla on enemmän intoa löylynheittoon.

Kiukaaksi valikoitui pieneen tilaan sopiva edullinen malli, jossa suojaetäisyydet on minimoitu kuorirakenteella. Harvian mallissa Cilindro H 6,8 kW yhdistyy miehen toivomus rouheasta, kiuaskivet paljaaksi jättävästä metallirakenteesta ja rouvan toivoma selkeälinjaisuus.

Kiuastarjontaan tutustuessa löytyi Harvian sivuilta (designer.harvia.fi) kätevä saunasuunnitteluohjelma, jolla vapaapäivän ratoksi askarreltiin tällainen malli. (Kiukaan etusäleikön olisi tarkoitus olla kohti lauteen kulmamoduulia, mutta suunnitteluohjelma ei salli tällaista säätämistä.)

Laudemateriaaliksi ja seinäpaneeleiksi valittiin lämpökäsitelty haapa, samoin kylpyhuoneen kattoon. Ovimalli on savunharmaa. Koko paketille - laudemateriaalit parafiiniöljykäsiteltyinä, kiuas kivineen, ovi karmeineen, saunan seinä- ja kattopaneelit sekä kylpyhuoneen kattopaneelit - tulisi hintaa hieman vajaat 3000 euroa. Lieneekö hyvä tarjous?

maanantai 6. huhtikuuta 2015

LVIS-suunnittelun aloituspalaveri

Alaa opiskelemattomalle LVIS-suunnittelu on suurelta osin tuntematon maailma. Yleensä siihen liittyviä asioita tulee miettineeksi vain, jos jokin ei toimi: asunnon ilma ei vaihdu, pistorasioita on liian vähän tai ne ovat väärissä paikoissa, kylpyhuoneen lattia ilman lattialämmitystä on ikävän kylmä, jne. Asumismukavuuden kannalta siis hyvinkin olennaisia kysymyksiä, joten hyvä suunnittelu saattaa olla enemmänkin kuin puoliksi tehty ja siihen on syytä panostaa.

Tältä osin projektimme pääsi käyntiin keskimääräistä helpommin, sillä meidän ei tarvinnut alkaa kilpailuttamaan LVIS-suunnittelufirmoja. Hyvällä arpaonnella voitimme tammikuun lopun Rakenna ja Remontoi -messuilta LVIS-suunnittelun Spigotilta.


Tämä ei ole maksettu mainos.
Ensimmäinen tapaaminen sovittiin viime viikolle, kun alkoi näyttää siltä, että pohjapiirros ja muut tarvittavat asiakirjat ovat vihdoin lähes valmiit. Moniin asioihin täytyi ottaa kantaa jo ennen palaveria - ja kyllähän meillä (enemmän tai vähemmän valistuneita) mielipiteitä riittää ;-)

Myönnettäköön, että Spigotin lähettämään lähtötietolomakkeeseen tutustuessa täytyi turvautua joitain kertoja Googlen apuun. Esim. takkakytkimestä ei ainakaan rouva muista aiemmin kuulleensakaan. Mutta tokihan meille sellainen tulee, rasti ruutuun.

Takan korvausilmaratkaisuun haettiin apua sekä pääsuunnittelijalta, netistä että takkakaupasta ennen LVIS-palaveria. Putken vetäminen alapohjan kautta tuntui vähän arveluttavalta ja alan ammattilaiset olivat sitä mieltä, että jokin muu ratkaisu voisi olla ihan yhtä toimiva, joten päädyimme siihen, että tarvittava korvausilma otetaan ruokailutilan ikkunaan laitettavan venttiilin kautta.

Viilennys tulee ilmalämpöpumpulla, vaikka LVIS-palaverissa suositeltiin miettimään myös maalämpöön liitettävää maakylmää ja konvektoria. Sen teho ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin ilmalämpöpumpulla ja hintakin on kalliimpi, joten pysymme alkuperäisessä suunnitelmassamme.

Taloon tulee kiertovesipumppu, jolla varmistetaan, ettei haaleaa vettä tarvitse valuttaa pitkään ennen kuin kylpyhuoneen suihkusta tulee sopivan lämmintä vettä.

Tapaamisessa merkittiin pistorasioita pohjakuvaan runsaasti, mutta ne täytyy vielä miettiä perusteellisemmin läpi, jotta kaikki mahdolliset tarpeet jouluvaloista lähtien tulee huomioitua.

Isompien ratkaisujen ohella myös mm. pyyhekuivainten sähkö- vs. vesikäyttöisyys on ollut pohdittavana. Tarjontaa tutkailtuamme päädyimme siihen, että meille tulisi käyttövedellä lämpiävät pyyhekuivaimet. Niiden etuna sähkökäyttöisiin verrattuna on se, että niiden käyttäminen ei maksa mitään. Ja lämmitysvedellä toimiviin verrattuna käyttövesikuivainten etuna on, että ne ovat oikeasti lämpimät myös silloin, kun taloa ei lämmitetä. Toisaalta miinuspuolena voi pitää sitä, että käyttövedellä toimivia ei voi säätää ja ne ovat aina lämpimät, myös kesähelteillä, kun lisälämpöä ei kaivata. ...Ja niinpä tapaamisessa Spigotin kanssa tämä valintamme vaihtui sitten kuitenkin sähkökäyttöisiin kuivaimiin. Kylpyhuoneeseen laitetaan tällainen valkoinen ja khh:n kuivaimeksi luultavasti tuo isompi kaareva.


 


torstai 26. maaliskuuta 2015

Rakennusvalvonta

Tänään meillä oli tapaaminen Vantaan rakennusviraston lupavalmistelijan kanssa. Tapaamiseen osallistuivat myös pääsuunnittelija ja arkkitehtikuvat tehnyt rakennussuunnittelija, jolla oli mukanaan pohja-, leikkaus- ja julkisivuluonnokset sekä asemakuva.

Rakennusvirastoon mennessä itsellä olo oli jotakuinkin sama kuin lapsena hammaslääkärin odotusaulassa: auktoriteetin ohjeita ja neuvoja on noudatettu parhaan kykymme mukaan, mutta kyllähän sieltä silti saattaa paikkaustarvetta löytyä ja toruja tulla.

Helpotus oli sitten sitäkin suurempi. Vastaanotto oli todella ystävällinen, kuvat käytiin läpi hyvässä yhteisymmärryksessä, suunnittelijat vastailivat lupavalmistelijan täsmentäviin kysymyksiin ja me saimme vastaukset omiin kysymyksiimme. Tapaamisessa kävi myös ilmi, että lupahakemuksen voikin jättää jo ennen kuin haemme HSY:n liitoskohtalausuntoa. (Toisaalta liitoskohtalausunto on joka tapauksessa hyvä saada mahdollisimman pian LVI-suunnitelmia varten.)

Nyt siis käytännössä odottelemme, että saamme eilen tehdyn pohjatutkimuksen perusteella laadittavat asiakirjat (perustamistapalausunto ja pintavaaituskartta), minkä jälkeen haemme kunnallistekniikan lausuntoa. Kun paperit on tallennettu lupapiste.fi-palveluun, käymme vielä piirustusten kanssa esittelemässä hankkeen naapureille, joista useimpien kanssa onkin jo suullisesti käyty suunnitelmia läpi. Ja sitten hakemus vetämään.

Yllätyksenä rakennusvirastossa tuli se, ettei riitä, että suunnitelmat esitellään niille, joiden kanssa on yhteistä rajaa enemmän kuin kulmapiste vaan että suunnitelmat on esiteltävä myös "nurkittain" oleville tonttinaapureille ja kirvesvarren liittymän kohdalla tien vastakkaisella puolella oleville naapureille: "hyvää päivää, kirvesvartta - olemme tuonne tien toisella puolella olevan talon taakse rakentamassa tällaista taloa, joka ei kylläkään tule edes näkymään tänne teidän tontille..."

"Kirvesvarren", parkkialueen ja pääoven edustan asfaltointisuunnitelma vaihtui lupavalmistelijan suosituksesta sellaiseen, että pihatielle laitetaan kalliomurske- tai kivituhkapinta ja parkkipaikalle, autotallin edustalle ja kulkuun pääovelle laitetaan pihakivet. Kahden naapurin suuntaan on tehtävä jonkinlainen tukimuuri tonttien korkeuseroista johtuen.

Tapaamisessa kävi myös ilmi, että tontin yhdellä laidalla oleva vyöhyke, jolle on istutettava puita ja pensaita, onkin vain neljän metrin levyinen, joten voimme tehdä talon sille sivustalle haaveilemamme leveän terassin.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Projektin alku

Haave omakotitalon rakentamisesta on elänyt jo vuosia, vaikka samalla projektin suuruus onkin hieman hirvittänyt.

Pääkaupunkiseudun tonttitarjontaan oli tutustuttu, asuntomessuilla oli poimittu ideoita, talokirjoja ja muita alan julkaisuja oli selailtu, blogeja luettu ja unelmakodin pohjapiirrosta hahmoteltu enemmän tai vähemmän tosimielellä jo pari vuotta. Prosessin aikana oli päädytty siihen, että meille tulee kivitalo valuharkoista, mielellään yhteen tasoon ja lämmitysmuodoksi maalämpö.

Syksyllä 2014 vaihtoehtona tosin oli vielä valmiin omakotitalon hankinta, jos vain sopiva talo löytyisi. Yhtä potentiaalista kohdetta varten haettiin lainaakin. Tarjouspyynnöt lähetettiin sähköpostitse tai pankkien omilla lomakkeilla viiteen pankkiin. Parhaan tarjouksen saimme omasta pankistamme. Kun sitten loppuvuodesta päädyimme siihen, että kuitenkin aloitamme oman rakennusprojektin, pankistamme luvattiin laina syksyllä puhutun mukaisilla ehdoilla, joten tässä vaiheessa emme alkaneet enää kilpailuttaa lainanantajia. Lainantarvetta arvioitiin TaloPelin, Kivitalolaskimen, KotiOptimin ja pankin omilta nettisivuilta löytyvän kustannusarvio-ohjelman avulla.

Hieman ennen vuodenvaihdetta löysimme sopivanoloisen tontin, josta ryhdyttiin hieromaan kauppoja. Uudenvuodenaattoilta hujahti rakenneinsinööriystävän ja hänen puolisonsa seurassa - ja illan pääteemana oli luonnollisesti rakentaminen. Saimme neuvoja mm. alapohjan tekoon, ikkunoiden sijoitteluun ja muihin rakenteellisiin asioihin, joista ei maallikoilla juuri ole käsitystä ennen projektiin ryhtymistä. Lisäksi saimme vinkkejä pääurakoitsijan ja arkkitehdin valintaan liittyen.


Kauppakirjat allekirjoitettiin tammikuun puolivälissä ja lainhuutoa haettiin saman tien. Kaupanvahvistajana toiminut maanmittaus-teknikko laittoi myyjän puolesta vireille tonttijakomuutoksen ja totesi, että lohkominen käynnistyy ilman erillistä hakemusta ja että rakennuslupahakemuksen voi kaupungin puolesta jättää vaikka heti.

Samana päivänä meillä oli myös tapaaminen rakennuttajapalveluita tarjoavan firman kanssa. Kävimme tontilla ja sen jälkeen istuimme alas keskustelemaan toiveistamme ja odotuksistamme. Samalla pyöriteltiin jo hieman itse piirtämäämme pohjakuvaa ja julkisivuluonnoksia.

Seuraava viikonloppu menikin sitten pääsisäänkäyntiä, kattokaltevuutta ja autotallin kokoa täsmentäen sekä sisustussuunnitelmia hahmotellen. Löytyi mm. puuliesi, jollaista olemme suunnitelleet keittiöön. Mutta näistä enemmän projektin edetessä...

Samalla syntyi myös idea ryhtyä pitämään blogia.