Lämmintä joulua!

Talon höyrysulku saatiin ajoissa valmiiksi puhallusvillaa varten viime viikolla. Autotalli jäi vielä odottamaan myöhempää ajankohtaa.

Viime viikon lopulla teknisen tilan seinät nousivat täyteen korkeuteen - ja siinä sivussa ladottiin myös wc:n ja saunan seiniä. Tämä osuus täytyi tehdä jo nyt, vaikka muuten väliseinäprojekti on vasta alkuvaiheessa. Jouluviikon alkajaisiksi tekniseen tilaan nimittäin asennettiin maalämpöpumppu.

Sekä talon että autotallin lattioissa kiertäviin lämmitysputkiin laitettiin glykoli-vesiliuos. Tällä varmistetaan se, että neste ei jäädy putkiin missään olosuhteissa.

Ennen pumpun asennusta, viime viikonloppuna teknisen tilan seinät maalattiin kahteen kertaan Tikkurilan sokkelimaalilla, joka oli sävytetty vaaleanharmaaksi (sävy 610X). Lopputulos miellytti meitä amatöörimaalareita. Rouheaa, tasoittamatonta harkkopintaa, mutta silti viimeistelty silaus.

Talo on nyt siis eristetty ja maalämpöpumppu käyttövalmiina. Joulutunnelma on lämmin - eikä pelkästään ennätyslämpimän talvikelin ansiosta!

"House warming party"

Maalämpökaivo porattiin toissa perjantaina Rototecin toimesta. Koko lämmityspaketti tilattiin Spigotin kautta ja maalämpöpumpuksi valittiin Niben F1255 invertteripumppu.

Tavalliseen maalämpöpumppuuun verrattuna invertterin etuna on, että se mukautuu automaattisesti rakennuksen energiantarpeeseen. Ja kun lämpöpumppu toimii aina oikealla teholla, lämmityskustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. On/off-tekniikan pumppuihin verrattuna tasaisemman käynnin pitäisi myös näkyä pumpun käyttöiässä. Näin ainakin teoriassa. Aika näyttää.

Tupareita meillä ei juhlita vielä moneen kuukauteen, mutta yhden sortin "house warming party" on käynnissä. Mm. höyrysulun rimoituksen parissa vierähti jokunen tunti tänä viikonloppuna. Puhallusvillat on tilattu tulevalle viikolle. Ja ennen kuin saadaan maalämpöpumppu asennettua, täytyisi teknisessä tilassa olla seinät. Ja ne seinät (kuten lähes kaikki muutkin väliseinät) tehdään harkoista. Harkkoja on nyt siirretty neljä lavallista urakalla ulkoa sisään (14 kg per harkko, 88 harkkoa per lava). Ja kyllä siinä lämmin tuli!

Seuraavaksi on siis tarkoitus latoa teknisen tilan väliseinät ja kaikki loputkin väliseinäkivet (toistakymmentä lavaa) kannetaan lähiviikkoina sisätiloihin odottamaan ladontaa.

Rakennuslupahakemus jätetty :-)

Tasan kaksi kuukautta kului ensimmäisestä tapaamisesta arkkitehtikuvat piirtäneen rakennussuunnittelijan kanssa siihen, kun kuvat olivat valmiit - ja sitten vielä pari päivää päälle, että saimme pääsuunnittelijan sähköisen allekirjoituksen lupahakemuksen liitteisiin. Ja tänä iltana jätimme rakennuslupahakemuksen - sekä välittömästi sen jälkeen lausuntopyynnön Vantaan energialle.

Odottavan aika on tuntunut kovin pitkältä ottaen huomioon, että sekä pohjapiirustuksesta että julkisivuista oli jo kohtuullisen valmiiksi mietityt kuvat. Alkuperäisiin omiin luonnoksiimme verrattuna olohuone lopulta leveni 80 cm - ja keittiö vastaavasti kapeni, savupiippu vaihtoi paikkaa (meidän ehdotuksestamme), khh leveni 20 cm (rakennusmääräysten mukaisesti) ja eteisaula kapeni 10 cm. Lisäksi talon ja autotallin välissä oleva katos kapeni puoli metriä. Siinä se. Toki asemapiirustus piti myös piirtää ja miettiä hulevesisuunnitelmat, maanpinnan korkeudet ja tukimuurit.

Lupapiste.fi-palvelu on todella kätevä ja helppokäyttöinen. Hienoa, että tässä on siirrytty nykyaikaan. Tarvittavia liitteitä on voinut tallentaa sinne sitä myötä, kun niitä on hankittu: ote asemakaavasta, kaavadokumentti, perustamistapalausunto, energiaselvitys, rakennushankeilmoitus, naapureiden kuuleminen ja suostumukset niiltä naapureilta, joiden tontin rajalle tehdään tukimuurit, maalämpökaivoa varten tonttikartta ja rakennettavuusselvitys. Ja tietysti ne varsinaiset piirustukset, joista asemapiirros myös dwg-formaatissa mittausosastoa varten.

Naapurikuulemiset hoidimme viime torstaina (tai pääasiassa mies hoiti) ja samalla tuli osaan naapureista tutustuttua vähän paremmin. Naapurustokierroksen perusteella meillä vaikuttaa olevan oikein mukavat naapurit.

Seuraava vaihe on sitten vastaavan työnjohtajan / projektinjohtajan valinta. Vaihtoehtoja on kaksi.

LVIS-suunnittelun aloituspalaveri

Alaa opiskelemattomalle LVIS-suunnittelu on suurelta osin tuntematon maailma. Yleensä siihen liittyviä asioita tulee miettineeksi vain, jos jokin ei toimi: asunnon ilma ei vaihdu, pistorasioita on liian vähän tai ne ovat väärissä paikoissa, kylpyhuoneen lattia ilman lattialämmitystä on ikävän kylmä, jne. Asumismukavuuden kannalta siis hyvinkin olennaisia kysymyksiä, joten hyvä suunnittelu saattaa olla enemmänkin kuin puoliksi tehty ja siihen on syytä panostaa.

Tältä osin projektimme pääsi käyntiin keskimääräistä helpommin, sillä meidän ei tarvinnut alkaa kilpailuttamaan LVIS-suunnittelufirmoja. Hyvällä arpaonnella voitimme tammikuun lopun Rakenna ja Remontoi -messuilta LVIS-suunnittelun Spigotilta.

Tämä ei ole maksettu mainos.

Ensimmäinen tapaaminen sovittiin viime viikolle, kun alkoi näyttää siltä, että pohjapiirros ja muut tarvittavat asiakirjat ovat vihdoin lähes valmiit. Moniin asioihin täytyi ottaa kantaa jo ennen palaveria - ja kyllähän meillä (enemmän tai vähemmän valistuneita) mielipiteitä riittää ;-)

Myönnettäköön, että Spigotin lähettämään lähtötietolomakkeeseen tutustuessa täytyi turvautua joitain kertoja Googlen apuun. Esim. takkakytkimestä ei ainakaan rouva muista aiemmin kuulleensakaan. Mutta tokihan meille sellainen tulee, rasti ruutuun.

Takan korvausilmaratkaisuun haettiin apua sekä pääsuunnittelijalta, netistä että takkakaupasta ennen LVIS-palaveria. Putken vetäminen alapohjan kautta tuntui vähän arveluttavalta ja alan ammattilaiset olivat sitä mieltä, että jokin muu ratkaisu voisi olla ihan yhtä toimiva, joten päädyimme siihen, että tarvittava korvausilma otetaan ruokailutilan ikkunaan laitettavan venttiilin kautta.

Viilennys tulee ilmalämpöpumpulla, vaikka LVIS-palaverissa suositeltiin miettimään myös maalämpöön liitettävää maakylmää ja konvektoria. Sen teho ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin ilmalämpöpumpulla ja hintakin on kalliimpi, joten pysymme alkuperäisessä suunnitelmassamme.

Taloon tulee kiertovesipumppu, jolla varmistetaan, ettei haaleaa vettä tarvitse valuttaa pitkään ennen kuin kylpyhuoneen suihkusta tulee sopivan lämmintä vettä.

Tapaamisessa merkittiin pistorasioita pohjakuvaan runsaasti, mutta ne täytyy vielä miettiä perusteellisemmin läpi, jotta kaikki mahdolliset tarpeet jouluvaloista lähtien tulee huomioitua.

Isompien ratkaisujen ohella myös mm. pyyhekuivainten sähkö- vs. vesikäyttöisyys on ollut pohdittavana. Tarjontaa tutkailtuamme päädyimme siihen, että meille tulisi käyttövedellä lämpiävät pyyhekuivaimet. Niiden etuna sähkökäyttöisiin verrattuna on se, että niiden käyttäminen ei maksa mitään. Ja lämmitysvedellä toimiviin verrattuna käyttövesikuivainten etuna on, että ne ovat oikeasti lämpimät myös silloin, kun taloa ei lämmitetä. Toisaalta miinuspuolena voi pitää sitä, että käyttövedellä toimivia ei voi säätää ja ne ovat aina lämpimät, myös kesähelteillä, kun lisälämpöä ei kaivata. ...Ja niinpä tapaamisessa Spigotin kanssa tämä valintamme vaihtui sitten kuitenkin sähkökäyttöisiin kuivaimiin. Kylpyhuoneeseen laitetaan tällainen valkoinen ja khh:n kuivaimeksi luultavasti tuo isompi kaareva.

 

Projektin alku

Haave omakotitalon rakentamisesta on elänyt jo vuosia, vaikka samalla projektin suuruus onkin hieman hirvittänyt.

Pääkaupunkiseudun tonttitarjontaan oli tutustuttu, asuntomessuilla oli poimittu ideoita, talokirjoja ja muita alan julkaisuja oli selailtu, blogeja luettu ja unelmakodin pohjapiirrosta hahmoteltu enemmän tai vähemmän tosimielellä jo pari vuotta. Prosessin aikana oli päädytty siihen, että meille tulee kivitalo valuharkoista, mielellään yhteen tasoon ja lämmitysmuodoksi maalämpö.

Syksyllä 2014 vaihtoehtona tosin oli vielä valmiin omakotitalon hankinta, jos vain sopiva talo löytyisi. Yhtä potentiaalista kohdetta varten haettiin lainaakin. Tarjouspyynnöt lähetettiin sähköpostitse tai pankkien omilla lomakkeilla viiteen pankkiin. Parhaan tarjouksen saimme omasta pankistamme. Kun sitten loppuvuodesta päädyimme siihen, että kuitenkin aloitamme oman rakennusprojektin, pankistamme luvattiin laina syksyllä puhutun mukaisilla ehdoilla, joten tässä vaiheessa emme alkaneet enää kilpailuttaa lainanantajia. Lainantarvetta arvioitiin TaloPelin, Kivitalolaskimen, KotiOptimin ja pankin omilta nettisivuilta löytyvän kustannusarvio-ohjelman avulla.

Hieman ennen vuodenvaihdetta löysimme sopivanoloisen tontin, josta ryhdyttiin hieromaan kauppoja. Uudenvuodenaattoilta hujahti rakenneinsinööriystävän ja hänen puolisonsa seurassa - ja illan pääteemana oli luonnollisesti rakentaminen. Saimme neuvoja mm. alapohjan tekoon, ikkunoiden sijoitteluun ja muihin rakenteellisiin asioihin, joista ei maallikoilla juuri ole käsitystä ennen projektiin ryhtymistä. Lisäksi saimme vinkkejä pääurakoitsijan ja arkkitehdin valintaan liittyen.

Kauppakirjat allekirjoitettiin tammikuun puolivälissä ja lainhuutoa haettiin saman tien. Kaupanvahvistajana toiminut maanmittaus-teknikko laittoi myyjän puolesta vireille tonttijakomuutoksen ja totesi, että lohkominen käynnistyy ilman erillistä hakemusta ja että rakennuslupahakemuksen voi kaupungin puolesta jättää vaikka heti.

Samana päivänä meillä oli myös tapaaminen rakennuttajapalveluita tarjoavan firman kanssa. Kävimme tontilla ja sen jälkeen istuimme alas keskustelemaan toiveistamme ja odotuksistamme. Samalla pyöriteltiin jo hieman itse piirtämäämme pohjakuvaa ja julkisivuluonnoksia.

Seuraava viikonloppu menikin sitten pääsisäänkäyntiä, kattokaltevuutta ja autotallin kokoa täsmentäen sekä sisustussuunnitelmia hahmotellen. Löytyi mm. puuliesi, jollaista olemme suunnitelleet keittiöön. Mutta näistä enemmän projektin edetessä...

Samalla syntyi myös idea ryhtyä pitämään blogia.