Pihahaaveita

Tänään saatiin HSY:n liitoskohtalausunto - siinähän ei mennyt kuin reilu viikko! Palvelu oli ystävällistä ja asiantuntevaa, sähköpostitse ja puhelimitse saatu ohjeistus perusteellista ja selkokielistä.

Tällä viikolla ja edellisviikonloppuna on hiottu lähinnä talon sähkösuunnitelmia: ledit/kuidut/spotit/kiinteät/pistotulpalliset valaisimet, hämäräkytkimet, liiketunnistimet ja himmentimet, pistorasioiden lukumäärä ja sijoittelu, valokytkimet. Valuharkkotaloon täytyy erityisen tarkasti suunnitella etukäteen kaikki mahdolliset putkivedot; niitä kun on työlästä korjailla jälkikäteen.

Yksityiskohtaisen tarveharkinnan vastapainoksi ollaan haaveiltu omasta pihasta.

Johtuen tontin korkeuseroista verrattuna kolmeen naapuritonttiin, tulee rajoille tukimuurit: kantatilan puoleiselle sivulle ja osin pihatien reunaan noin 70 cm korkea (meidän tontti on matalammalla) ja tontin kahdelle muulle sivulle noin 90 cm korkea muuri (naapureiden tontit matalammalla).

Samalla kun pyydämme harkkotarjouksia, pyydämme myös ainakin Rudukselta tarjouksen pihakivistä ja tukimuureista. Sivuillaan olevan hinnaston mukaan parhaiten meidän tarpeitamme vastaavat tukimuurit maksavat:
850 mm x 2000 mm (6 m + 8 m eli 7 kpl)  = n 2300 €
1050 mm x 2000 mm (20 m + 6 m eli 13 kpl) = n 5000 €
eli yhteensä tukimuureille tulisi hintaa noin 7300 €.
Ehkä näitä saa jostain edullisemminkin...

Autotallin edustalle, parkkipaikalle ja pääsisäänkäynnin eteen tulee luultavasti - alkuperäisestä asfaltointisuunnitelmasta poiketen - pihakivet. Ja tontille johtava "kirvesvarsi" saanee kivituhkapinnan. Tätä ainakin rakennusvalvonnassa suositeltiin hulevesien imeytymisen takia. Kivettävällä piha-alueella on pinta-alaa noin 150 m2. Hintaa näillä pihakivillä lienee 20-25 €/m2 eli materiaalikustannukset olisivat 3000-3750 €. Reunakiviä tarvittaneen yhteensä lähes 30 m ja niille hintaa tulee reilut 400 €.

Lopullinen päätös tehdään vasta ensi vuonna eli mieli saattaa tässä vielä muuttua asfaltoinnin eduksi. Autotallin edustalle tulee joka tapauksessa sadevesikaivo, jolla varmistetaan, että vesi ei lainehdi pitkin kulkuväyliä, vaikka lopulta päädyttäisiin asfaltointiin.

Pihan yhteen kulmaan tulee kasvimaa (7 x 9 m), tosin osan siitä tilasta vie tulevaisuudessa puulato, ehkä 3 x 3 m, ja sen edustalle istutettavat omenapuut. Jonain kesänä voisi ladon etelänpuoleisella seinustalla kokeilla, miten viinirypäle menestyisi...

Muuten etupihalle laitetaan nurmikko, pari kirsikkapuuta, matalat valopylväät, joiden väliin voisi istuttaa esim. ruusupensaita, ja lipputanko, jonka läheisyyteen voisi rakennella jotain kukkapenkin tapaista. Ihanasti tuoksuvan syreeninkin voisi istuttaa jonnekin pääsisäänkäynnin lähistölle.

Lounaanpuoleisen rajan tuntumaan on asemakaavan mukaan istutettava puita sieltä kaadettujen puiden tilalle. Pohdinnassa on pensasaita tai vastaava "puusto", joka tuo vähän näkösuojaa, ja ehkä jokunen koivu, vaahtera tai muita lehtipuita. Tontilta kaadetut puut olivat kuusia, mäntyjä, koivuja, haapoja, pajuja ja pihlajia - eli aika monimuotoinen puusto näyttäisi noissa oloissa menestyvän.

Talo on kahdelta sivultaan neljän metrin päässä rajasta. Toisen makuuhuoneen, tv-huoneen, vaatehuoneen, kodinhoitohuoneen ja saunan ikkunat avautuvat näihin suuntiin. Näistä tontin sivustoista on tarkoitus tehdä mahdollisimman helppohoitoiset, koska niitä tuskin käytetään oleskelualueina. Helppous voisi tarkoittaa esim. jonkinlaisia kivikkokasveja sekä sinne tänne jokunen puuntaimi.

Talon päätyyn tuleva suuri terassi on edelleen mietinnässä: betonia vai puukomposiittia? Grilli, pöytäryhmä, lepotuolit, ah...

Bloglovin'

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/13990872/?claim=6t7967wzfaq">Follow my blog with Bloglovin</a>

Linkkiä Bloglovin'iin on toivottu. Tässä se nyt tulee...

Saunasuunnittelua

Emme ole suomalaistyypillistä saunakansaa, mikä näkyy saunamme pienehkössä koossa (1400 mm x 2100 mm). Sellainen kuitenkin päätettiin sisällyttää taloon syistä, että "kaikilla muillakin on" ja onhan siellä mukava sitten saunottaa lähisukua ja kavereita, joilla on enemmän intoa löylynheittoon.

Kiukaaksi valikoitui pieneen tilaan sopiva edullinen malli, jossa suojaetäisyydet on minimoitu kuorirakenteella. Harvian mallissa Cilindro H 6,8 kW yhdistyy miehen toivomus rouheasta, kiuaskivet paljaaksi jättävästä metallirakenteesta ja rouvan toivoma selkeälinjaisuus.

Kiuastarjontaan tutustuessa löytyi Harvian sivuilta (designer.harvia.fi) kätevä saunasuunnitteluohjelma, jolla vapaapäivän ratoksi askarreltiin tällainen malli. (Kiukaan etusäleikön olisi tarkoitus olla kohti lauteen kulmamoduulia, mutta suunnitteluohjelma ei salli tällaista säätämistä.)

Laudemateriaaliksi ja seinäpaneeleiksi valittiin lämpökäsitelty haapa, samoin kylpyhuoneen kattoon. Ovimalli on savunharmaa. Koko paketille - laudemateriaalit parafiiniöljykäsiteltyinä, kiuas kivineen, ovi karmeineen, saunan seinä- ja kattopaneelit sekä kylpyhuoneen kattopaneelit - tulisi hintaa hieman vajaat 3000 euroa. Lieneekö hyvä tarjous?

Takan valinta, varaavasta kiertoilmaan

Alun perin ajatuksena oli varaavan takan hankinta. Asiaa ei ollut sen kummemmin puntaroitu, mutta kun molempien lapsuudenkodissakin sellainen oli, niin se tuntui jotenkin luontevalta valinnalta.

Kun sitten aloimme tarkemmin asiaa puntaroida, keskustelimme takkabisnestäkin tehneen pääsuunnittelijan kanssa, kävimme takkaliikkeessä kuulemassa vaihtoehdoista ja etsimme netistä lisätietoa. Ja totesimme, että kiertoilmatakka taitaa sittenkin olla meidän tarpeitamme paremmin vastaava vaihtoehto.

Kiertoilmatakan etuja verrattuna varaavaan on mm. se, että
- lämpöä syntyy nopeasti,
- lämpö jakautuu tasaisesti huoneilmaan eikä kaikki lämpö karkaa korkeuksiin (olohuoneen katto on korkeimmalta kohdaltaan yli neljässä metrissä),
- takalla ei tarvitse olla suurta massaa, joten vaikka meille periaatteessa mahtuisi isompikin takka, kiertoilmatakka istuu sulavasti sille suunniteltuun tilaan (90 cm x 70 cm), jolloin se on linjassa toiselta sivulta seinän kanssa ja toiselta sivulta keittiön "saarekkeen" kanssa,
- takassa voi pitää tulta tuntikausia ilman, että huonetila kuumenee kohtuuttomasti eli illanistujaisten fiilistelykin onnistuu,
- lisäksi kiertoilmatakat kuulemma soveltuvat erityisen hyvin kivitaloihin, joiden seinärakenteissa on paljon varaavaa massaa.

Hinnaltaan ainakin nämä katselemamme vaihtoehdot ovat toistaiseksi olleet varaavia takkoja kalliimpia. Tosin emme ole vielä kilpailuttaneet niitä, vain alustavasti kyselleet hintatasoa.

Tässä on yksi varteenotettava vaihtoehto (Takkamestarit). Myös Suomen Sisustustakassa on tarjolla samantapainen Schmid Ekko-takka hissiluukulla - saksalaista laatua. Linnatulelta löytyy vastaava Hoxterin Ecka-takka, mutta laatu hieman mietityttää.

Rakennuslupahakemus jätetty :-)

Tasan kaksi kuukautta kului ensimmäisestä tapaamisesta arkkitehtikuvat piirtäneen rakennussuunnittelijan kanssa siihen, kun kuvat olivat valmiit - ja sitten vielä pari päivää päälle, että saimme pääsuunnittelijan sähköisen allekirjoituksen lupahakemuksen liitteisiin. Ja tänä iltana jätimme rakennuslupahakemuksen - sekä välittömästi sen jälkeen lausuntopyynnön Vantaan energialle.

Odottavan aika on tuntunut kovin pitkältä ottaen huomioon, että sekä pohjapiirustuksesta että julkisivuista oli jo kohtuullisen valmiiksi mietityt kuvat. Alkuperäisiin omiin luonnoksiimme verrattuna olohuone lopulta leveni 80 cm - ja keittiö vastaavasti kapeni, savupiippu vaihtoi paikkaa (meidän ehdotuksestamme), khh leveni 20 cm (rakennusmääräysten mukaisesti) ja eteisaula kapeni 10 cm. Lisäksi talon ja autotallin välissä oleva katos kapeni puoli metriä. Siinä se. Toki asemapiirustus piti myös piirtää ja miettiä hulevesisuunnitelmat, maanpinnan korkeudet ja tukimuurit.

Lupapiste.fi-palvelu on todella kätevä ja helppokäyttöinen. Hienoa, että tässä on siirrytty nykyaikaan. Tarvittavia liitteitä on voinut tallentaa sinne sitä myötä, kun niitä on hankittu: ote asemakaavasta, kaavadokumentti, perustamistapalausunto, energiaselvitys, rakennushankeilmoitus, naapureiden kuuleminen ja suostumukset niiltä naapureilta, joiden tontin rajalle tehdään tukimuurit, maalämpökaivoa varten tonttikartta ja rakennettavuusselvitys. Ja tietysti ne varsinaiset piirustukset, joista asemapiirros myös dwg-formaatissa mittausosastoa varten.

Naapurikuulemiset hoidimme viime torstaina (tai pääasiassa mies hoiti) ja samalla tuli osaan naapureista tutustuttua vähän paremmin. Naapurustokierroksen perusteella meillä vaikuttaa olevan oikein mukavat naapurit.

Seuraava vaihe on sitten vastaavan työnjohtajan / projektinjohtajan valinta. Vaihtoehtoja on kaksi.

Tulkoon valo!

LVIS-suunnittelupalaverissa syttyi kipinä miettiä vähän tarkemmin kodin valaistusta - ei pelkästään valaisinten paikkoja; ne on jo aika pitkälle pohdittu - vaan täsmällisemmin sitä, millaiset valaisimet minnekin laitetaan.

Ledspotteja on tulossa useimpiin huoneisiin, himmentimellä varustettuna ainakin olohuoneeseen ja ruokailutilaan. Tv-huoneeseen laitetaan luultavasti lednauhaa kiertämään koko huoneen ympäri kattolistan ja katon väliin (ja lisäksi tavallinen kattovalaisin). Kahteen paikkaan keittiökalusteiden välitilaan, yläkaapin alareunaan tulee myös lednauha, toinen niistä ehkä himmentimellä.

Etsinnässä on viime kesän Kalajoen loma-asuntomessuista lähtien ollut kylpyhuoneeseen tämäntapainen valaisin. (Pääosan tässä kuvassa tosin vie kuparinsävyinen suihku - tuollainen meille on myös tulossa, toiseen kylpyhuoneeseen.)

Talo Raution blogin kautta löytyi aivan uusi tuttavuus: Led Store, vieläpä vantaalainen firma! Led Store myy hyvin samantyylistä (ellei jopa aivan samanlaista) valaisinta kuin tuo kuvassa oleva paneelivalaisin.

Samoin ulos pääsisäänkäynnin terassisyvennyksen kattoon voisi harkita ledpaneelia, mutta ehkä neliömäisenä, 600x600 mm.

Eteisen kattovalaistus voisi koostua linkistä avautuvan kaltaisista neljästä valaisimesta.

Ja saunaan tietysti tulee lediä myös. Edelleen tällainen "hittiratkaisu" miellyttää silmää eli luultavasti meillekin tulee tällaiset.

Mutta ettei tule sellainen käsitys, että koko talon valaistus on pelkkää lediä, niin tässä myös muita ideoita:

• Korkeaan olohuoneeseen laitetaan kaksi suurehkoa riippuvalaisinta, todennäköisesti Secton, jos budjetti vielä sisustusvaiheessa sallii ne.
• Keittiön saarekkeen päälle hankitaan kupariset riippuvalaisimet, mutta malli on vielä etsinnässä.
• Ruokailutilan lamput meillä on jo entuudestaan, samoin toisen makuuhuoneen ja tv-huoneen lamput. Nykyisin eteisen valaisimena palveleva plafondi siirtynee makuuhuoneen yhteydessä olevaan vaatehuoneeseen. Kodinhoitohuoneeseen laitetaan kirkkaasti valaiseva (ehkä loisteputkityyppinen) lamppu, samoin toiseen vaatehuoneeseen ja tekniseen tilaan, varastoon ja autotalliin.
• Valaistuksen kirkkaimmiksi tähdiksi (ei valovoimaltaan mutta ideana) tulee saunan ja kylpyhuoneen kattoon kuiduista tähtitaivas.

Ulkovalaistus koostuu terassin, pääsisäänkäynnin ja autotallin edustan seinävalaisimista, pääsisäänkäynnin ja katoksen kattovalaisimista sekä pääsisäänkäynnille johtavan kiveyksen reunaan tulevista viidestä matalasta valopylväästä. Lisäksi parkkipaikan kulmalle laitetaan luultavasti liiketunnistimella toimiva tehokas valaisin.

Valoa tulee siis riittämään.

LVIS-suunnittelun aloituspalaveri

Alaa opiskelemattomalle LVIS-suunnittelu on suurelta osin tuntematon maailma. Yleensä siihen liittyviä asioita tulee miettineeksi vain, jos jokin ei toimi: asunnon ilma ei vaihdu, pistorasioita on liian vähän tai ne ovat väärissä paikoissa, kylpyhuoneen lattia ilman lattialämmitystä on ikävän kylmä, jne. Asumismukavuuden kannalta siis hyvinkin olennaisia kysymyksiä, joten hyvä suunnittelu saattaa olla enemmänkin kuin puoliksi tehty ja siihen on syytä panostaa.

Tältä osin projektimme pääsi käyntiin keskimääräistä helpommin, sillä meidän ei tarvinnut alkaa kilpailuttamaan LVIS-suunnittelufirmoja. Hyvällä arpaonnella voitimme tammikuun lopun Rakenna ja Remontoi -messuilta LVIS-suunnittelun Spigotilta.

Tämä ei ole maksettu mainos.

Ensimmäinen tapaaminen sovittiin viime viikolle, kun alkoi näyttää siltä, että pohjapiirros ja muut tarvittavat asiakirjat ovat vihdoin lähes valmiit. Moniin asioihin täytyi ottaa kantaa jo ennen palaveria - ja kyllähän meillä (enemmän tai vähemmän valistuneita) mielipiteitä riittää ;-)

Myönnettäköön, että Spigotin lähettämään lähtötietolomakkeeseen tutustuessa täytyi turvautua joitain kertoja Googlen apuun. Esim. takkakytkimestä ei ainakaan rouva muista aiemmin kuulleensakaan. Mutta tokihan meille sellainen tulee, rasti ruutuun.

Takan korvausilmaratkaisuun haettiin apua sekä pääsuunnittelijalta, netistä että takkakaupasta ennen LVIS-palaveria. Putken vetäminen alapohjan kautta tuntui vähän arveluttavalta ja alan ammattilaiset olivat sitä mieltä, että jokin muu ratkaisu voisi olla ihan yhtä toimiva, joten päädyimme siihen, että tarvittava korvausilma otetaan ruokailutilan ikkunaan laitettavan venttiilin kautta.

Viilennys tulee ilmalämpöpumpulla, vaikka LVIS-palaverissa suositeltiin miettimään myös maalämpöön liitettävää maakylmää ja konvektoria. Sen teho ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin ilmalämpöpumpulla ja hintakin on kalliimpi, joten pysymme alkuperäisessä suunnitelmassamme.

Taloon tulee kiertovesipumppu, jolla varmistetaan, ettei haaleaa vettä tarvitse valuttaa pitkään ennen kuin kylpyhuoneen suihkusta tulee sopivan lämmintä vettä.

Tapaamisessa merkittiin pistorasioita pohjakuvaan runsaasti, mutta ne täytyy vielä miettiä perusteellisemmin läpi, jotta kaikki mahdolliset tarpeet jouluvaloista lähtien tulee huomioitua.

Isompien ratkaisujen ohella myös mm. pyyhekuivainten sähkö- vs. vesikäyttöisyys on ollut pohdittavana. Tarjontaa tutkailtuamme päädyimme siihen, että meille tulisi käyttövedellä lämpiävät pyyhekuivaimet. Niiden etuna sähkökäyttöisiin verrattuna on se, että niiden käyttäminen ei maksa mitään. Ja lämmitysvedellä toimiviin verrattuna käyttövesikuivainten etuna on, että ne ovat oikeasti lämpimät myös silloin, kun taloa ei lämmitetä. Toisaalta miinuspuolena voi pitää sitä, että käyttövedellä toimivia ei voi säätää ja ne ovat aina lämpimät, myös kesähelteillä, kun lisälämpöä ei kaivata. ...Ja niinpä tapaamisessa Spigotin kanssa tämä valintamme vaihtui sitten kuitenkin sähkökäyttöisiin kuivaimiin. Kylpyhuoneeseen laitetaan tällainen valkoinen ja khh:n kuivaimeksi luultavasti tuo isompi kaareva.

 

Seinien värit - sisältä ja ulkoa

Huoneiden seinistä (maali/tapetti) on pääosin syntynyt jo kohtuullisen selkeä ajatus, mutta erityisesti makuuhuoneiden ja TV-huoneen konkreettisia tapettivalintoja on ollut siitä huolimatta haasteellista tehdä. Viime viikonloppuna ja alkuviikon iltoina käytettiin sopivien vaihtoehtojen etsimiseen huomattava määrä aikaa. Nyt odottelemme muutamia tilattuja tapettinäytteitä vertailtaviksi itse K-raudassa saksimiemme tapettipalojen kanssa.

Olohuoneen ja ruokailutilan seinät saavat valkoisen värin - huolimatta siitä, että joidenkin sisustusasiantuntijoiden mukaan valkoinen on väistyvä väri. Ja ruokailutilaan tulee murretun sininen tehosteseinä, luultavimmin Tikkurilan Tunne väri -sisämaalikartan värisävyä V353, vaikkei tehosteseinäkään ehkä ole enää ihan muodin aallonharjalla ratsastamista. Se tuo kuitenkin mukavasti särmää muutoin valko- ja tammensävyiseen tilaan.

Kylpyhuoneiden värimaailma ja laattavalinnat oli suorastaan yllättävän helppo tehdä, samoin pienen vieras-wc:n sisustusvalinnat. Tarkoitus on tuoda vierasvessaan ripaus glamouria: seiniin struktuuritapetti, joka maalataan helmiäishohtoisella, aavistuksen vaaleanpunertavalla sävyllä (Tikkurilan värikartan Y339), lattiaan tulee valkoinen laatta ja kaappien ovet korkeakiiltoista harmaata esim. Ikean tyyliin. 

Kokonaisuuden kruunaa "kristallinen" kattoplafondi, joka voisi näyttää esim. Netraudan Madelenelta.

WC:hen ja makuuhuoneen yhteydessä olevaan kylpyhuoneeseen laitetaan valopeilit - ei välttämättä juuri tällaiset kuin kuvassa, mutta jotain tämän tyylistä.


Eteisaulan seinien värimaailmaa on mietitty pitkän kaavan mukaan. Tässä jokunen päivä sitten syntyi vihdoin toteuttamiskelpoisen oloinen idea:

Eteisen seinät maalataan. Pohjaväriksi tulee hyvin hento sininen, esimerkiksi Tikkurilan Tunne väri -värikartan F351. Pääovesta katsoen vastakkaiseen päätyseinään maalataan Marimekon Lumimarja -kuosin tyyliin tällainen puu, jonka kirkkaammat väriläiskät (esim. Tikkurilan sävyä K303) piristävät sopivasti muutoin vaaleasävyistä tilaa. Samalla pirteällä värillä maalataan kodinhoitohuoneen yksi seinä.

Rappauksen väriksi meillä oli alunperin neljä vaihtoehtoa: valkoinen, vaalea siniharmaa, keltainen ja punainen. Kaksi viimeksimainittua putosi pois demokraattisen äänestyksen tuloksena. Valkoisen (+ punainen katto) ja vaalean siniharmaan (+ musta katto) puntaroinnissa päädyimme lopulta vaalean siniharmaaseen, Ston Architectural Colours -värikartan sävy 16215.

Julkisivujen ilmettä tulevat keventämään valkoiset koristerimat joidenkin ikkunoiden ylä- ja alapuolelle sekä valkoiset ikkunanpuitteet.